Nokian kaupunginjohtaja arvostaisi, jos myös tieverkon suurin investointivaje saisi huomiota – näin valtio rahoittaa infrahankkeita eri puolilla Suomea
Tielläkin on väliä, kun yritykset pohtivat, mihin suuntaan kannattaa toimia. Kuva: Ville Miettinen
Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen kertoo syksyn budjettiriihen herättäneen ristiriitaisia ajatuksia.
Sopeutustoimien täyttämässä vuoden 2025 talousarviossa valtion menot ovat 88,8 miljardia ja tulot 76,6 miljardia.
– Ymmärrän, että valtion talous on ajautunut tilanteeseen, että on pakko sopeuttaa. Mutta sopeuttamisesta huolimatta velkaannumme lisää 12 miljardilla eurolla.
– Lisävelkaantuminen tulee korkokustannusten myötä edelleen tiukentamaan seuraavien vuosien taloutta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Budjettiriihi ei yllättänyt.
– Valtion nykyisessä taloustilanteessa odotukset olivat kuntasektorilla minimaaliset, vaikka tiedossa on, että kuntatalous ajautuu yksiselitteisesti jyrkkään laskuun.
Kunnille lisälasku työllisyysasioista
Reilun sadan päivän päästä, vuodenvaihteessa, toteutuu TE-uudistus. Suomeen saadaan samalla 45 työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä.
Väätäinen on erityisen pettynyt siihen, että työllisyysalueuudistus ei ole kunnille kustannusneutraali.
– Heikentynyt työllisyys tulee vielä työttömyysturvavastuun kustannusten nousun takia lisäämään rahoitusvajetta. Uusien työllisyysalueiden on lähes mahdotonta sopeuttaa kustannuksiaan välittömästi toiminnan alkaessa, Eero Väätäinen laskee.
– Myös ammatillisen koulutuksen rahoituksen lisäleikkaamiseen olen pettynyt. Yritysten kasvun edellytyksenä on osaavan työvoiman saanti.
Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdistuu vuonna 2025 yhteensä 120 miljoonan euron sopeutustoimet. Pohjalla on kehysriihessä sovittu 100 miljoonan euron sopeutus, johon budjettiriihen päätöksen myötä lisätään 20 miljoonaa euroa valtionavustussäästöä.
Myös liikuntapaikkarakentamisen valtion rahoituksen väheneminen huolettaa Väätäistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustussäästöistä 9,7 miljoonaa euroa kohdistuu liikuntapaikkarakentamisen.
Luottamusta tarvitaan
Yleisen norminpurun varjolla kuntien valtionosuutta ollaan leikkaamassa ilman, että normeja vastaavasti kevennettäisiin.
Se ei tunnu hyvältä linjaukselta, myöntää Väätäinen.
– Kysymys on kunnan ja valtion välisen suhteen luottamuksesta. Ensimmäistäkään normin purkua ei ole toteutettu, millä olisi kustannuksia säästävä vaikutus.
Valtatie 9 mielessä
Hallitus kertoi viime viikon tiistaina budjettiriihen päätyttyä, että se käynnistää uusia liikennehankkeita vaalikauden aikana toteutettavalla määräaikaisella neljän miljardin euron investointiohjelmalla.
Väätäisen mukaan lisäpanostaminen infrahankkeisiin on hyvä asia.
– Kunhan niitä osuisi myös meidän kohdalle.
Pirkanmaan maakuntahallituksen mukaan Pirkanmaan tieverkolla on Suomen suurin investointivaje, kun tarkastelun kriteerinä käytetään vuorokausiliikennettä suhteessa tien kaistojen määrään.
Tampereen kaupunkiseudun kannalta erityisen paljon on puhuttu valtatie 9:n kehittämisestä. Myös valtatiet 11 ja 12 ovat olleet usein esillä tärkeinä kehityskohteina.
Eräiden suomalaisten tuotemerkkien lähtöpaikkana tunnettu Nokia on noin 35 600 asukkaan kaupunki Pirkanmaalla.
Valtion infrahankkeet
Budjettiriihessä kaavailtiin rahaa seuraaville hankkeille:
- Valtatie 8:n päällystykseen ja rakenteiden korjaukseen välillä Tjöck–Ömossa ehdotetaan 6,5 miljoonan euron määrärahaa.
- Pietarsaaressa uuden tieyhteyden toteuttamiseen välille Länsiväylä–Västergärdan (Fäbodantie) ehdotetaan 2 miljoonan euron määrärahaa.
- Maantie 642:lle Äänekosken siltaan esitetään 15 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa.
- Rantaradan kehittäminen -hankkeen valtuutta esitetään tarkistettavaksi 50 miljoonalla eurolla ja myönnettäväksi 17 miljoonan euron määräraha.
- Valtatie 15 Rantahaka (Kotka)–Kouvola -hankkeelle esitetään 122 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa.
- Valtatie 21 Palojoensuu–Maunu-hankkeelle esitetään 30 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa.
- Valtatie 23 Karvion kohdan hankkeelle esitetään 14 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa.
- Valtatie 5 Leppävirta–Kuopio-hankkeen käynnistämiseen vuodelle 2025 esitetään myönnettäväksi 11 miljoonan euron määräraha.
- Valtatie 12 Mankala–Tillola-hankkeelle esitetään 92 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahan käytön edellytyksenä on Lahden seudun MAL-sopimuksen allekirjoittaminen.
- Valtatie 8:n parantamiseen Kokkolan kohdalla esitetään 13 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa hankkeen 1. vaiheen toteuttamiseen.
- Tiesuunnitelman laadintaan valtatie 8:n leventämiseksi välillä Bäckliden–Brännbacken esitetään 0,4 miljoonan euron määrärahaa.
- Vaasan satamatien tiesuunnitelman laadintaan esitetään 0,5 miljoonan euron määrärahaa.
- Karjalan radan kehittämiseen esitetään 90 miljoonan euron valtuutta ja 10,5 miljoonan euron määrärahaa.
- Valtatie 8:n ja Vaasan yhdystien (seututie 724) kehittämisen 1. vaiheelle esitetään 31 miljoonan euron valtuutta.
- Suupohjan radan korjaamiseen välillä Seinäjoki–Kaskinen esitetään 15 miljoonan euron valtuutta sekä 1 miljoonan euron määrärahaa hankkeen suunnitteluun ja osittaiseen toteuttamiseen.
- Investointiohjelman lisäksi hallitus esittää perusväylänpitoon 2,7 miljoonan euron määrärahaa Itä-Suomen pieniin liikennehankkeisiin, kuten Joensuu–Nurmes-rataosuuden kriittisimpien kohtien parantamiseen.
- Hallitus huolehtii Enontekiön lentokentän toimintaedellytyksistä kohdentamalla kentän toimintaan 240 000 euron avustuksen.
- Loviisan meriväylän syventäminen kuuluu hallituksen kiireellisesti edistettäviin suunnittelukohteisiin.
Lue myös:
Suomen leveimmällä kohdalla kulkeva Poikittaisrata pystyisi toimivana poistamaan pääosan ratojemme pullonkauloista ja uusinvestointien tarpeista ja jopa kaksinkertaistamaan raidelogistiikan ja nopean henkilöliikenteen mahdollisuudet raiteilla yhdessä jo meneillään olevan ratojen digitalisoinnin kanssa. Tämä olisi mahdollista ilman uusia ratakäytäviä, raidepareja, tunneleita ja ratapihoja. Voi se, mikä nyt on vajaalla käytöllä tai osin ihan käyttämättäkin kunnostaa ja ottaa jälleen kovaan käyttöön.
Poikittaisrata kulkee maamme leveimmällä kohdalla länsi-itä-länsi suuntaisesti Porista ja Vaasasta Haapamäen risteysaseman kautta Pieksämäen risteysasemalla ja jatkuu Karjalan radalle sekä Joensuuhun että Savonlinnaan kautta Parikkalaan.
Poikittaisrata olisi elinvoiman ja uuden nousun mahdollistaja monissa maakunnissa, alueilla ja kunnissa ja olisi järkevä ilmastopoliittinen teko. Kannatta katsoa Suomen, Euroopan ja karttapallon etäisyyksiä ja havaita laajempia ulottuvuuksia.