Norjalainen eversti Ove Staurset on Suomen lyhyen sotilasliittohistorian ensimmäinen Nato-komentaja.

Jukka Ahdelma, teksti
Jukka Laitinen, kuvat

Nato toi ensimmäisen kerran Mikkeliin sijoittuvan alaesikunnan väkeään julkisuuteen, kun sotilasliitto esittäytyi medialle tiistaina kaupunginvaltuuston salissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Naton upseereja on liikkunut kaupungissa ilman isompaa julkisuutta esikuntapäätöksen jälkeen aiemminkin. Mutta nyt julki tulivat alaesikunnan johtoportaaseen sijoittuva päällikkö, norjalainen eversti Ove Staurset sekä maavoimajohtoportaan edustaja, brittiläinen prikaatikenraali Chris Gent.

Staursetista tulee Naton maavoimien esikunnan, Nato-kiellellä Multi Corps Land Component MCLCC:n päällikkö. Hän on samalla Suomen lyhyen sotilasliittohistorian ensimmäinen Nato-komentaja.

– Tulen mielelläni Suomeen ja Mikkeliin. Esikunta aloittaa syksyllä, minä tulen kaupunkiin jo hieman aiemmin kesällä, sanoi Staurset.

Mikkeliin sijoittuu alkuvaiheessa 26 Naton virkailijaa. Staursetin mukaan kokonaisvahvuus vuoteen 2027 mennessä on 45–50 henkilöä. Kaikki he ovat sotilasviranomaisia. Siviilejä Nato ei tuo esikunnan palvelukseen Mikkeliin.

Mikkelin monikansallisen maavoimajohtoportaan päällikkö Ove Staurset (vas.), Maavoimien komentaja Pasi Välimäki ja prikaatinkenraali Chris Gent kommentoivat tämänhetkistä tilannetta.

Nato luottaa Suomeen

Upseereita voi tulla mistä tahansa Nato-maasta. Tiistaina Staurset ja Gent sanoivat, että Mikkelissä Naton työntekijöitä on Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Hollannista, USA:sta ja Britanniasta ja myös Suomesta.

Nato-upseerien kanssa tilannetiedotusta medialle piti myös Maavoimien komentaja Pasi Välimäki.

Staurset ja Välimäki johtavat Nato-esikuntaa yhdessä. Staurset on Nato-toimintojen päällikkö, Välimäki esikunnan komentaja.

– Esikunnan sijoittuminen Mikkeliin on vahva osoitus Naton luottamuksesta Suomea ja sen puolustuskykyä kohtaan. Valmistelut on tehty yhdessä ja huolella.

Välimäen mukaan kaikilla mailla on omat puolustukselliset tehtävänsä ja puolustussuunnitelmansa, jotka jäsenmaat sovittelevat yhteen.

Nato-alaesikunta suunnittelee rauhan aikana jäsenmaiden yhteistoimintaa. Sotatilanteen aikana se johtaa Pohjois-Euroopan Nato-joukkoja. Tarkempaa yksityiskohtaista tehtäväesittelyä Nato-upseerit eivät tiistaina juurikaan kommentoineet.

Mikkeli preppasi Nato-delegaatioita

Nato-esikunta on uusi asia koko Suomessa, ja nyt Mikkeli esikunnan sijoituspaikkana kohtaa käytännön järjestelyt ensimmäisenä.

Nato-johtoporras tuli Mikkeliin, koska kaupungissa toimii jo Maavoimien esikunta.

Ulospäin Nato ei ole Mikkelissä näkynyt juuri mitenkään. Maavoimien esikunta sijaitsee viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta Karkialammen sotilasalueella. Varuskuntana Karkialampi on lakannut jo vuosia sitten.

Esikuntatoiminnot sijoittuvat kallion sisään rakennettuihin tiloihin poissa katseilta. Esikunnan vaatimaa infraa rakennetaan, mutta työ kuuluu puolustusministeriölle, ei esimerkiksi Mikkelin kaupungille.

Muuten kaupunki on varautunut ottamaan Nato-henkilöstön vastaan. Valmistautumista on sävyttänyt hienoinen epätietoisuus siitä, mitä itse asiassa tarvitaan.

Kaupunginjohtaja Janne Kinnusen mukaan kaupunki on kuitenkin yhteydenpidon ja hyvän yhteistyötön ansiosta ollut monissa kysymyksissä oikeilla jäljillä.

– Olemme esitelleet kaupungin palveluja ja fasiliteettejä, oikeastaan on kerrottu kaikesta mahdollisesta. Erityistoiveitakaan ei ole tullut vastaan. Enemmän avoimena on ollut sote-palvelujen tilanne, sillä ne kuuluvat hyvinvointialueelle eli Eloisalle.

Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen vastaanotti kilven Maavoimien komentaja Pasi Välimäeltä.

Onko päivähoitoa ja kouluruokaa?

Tiistaina median eteen tulleiden Nato-upseerien lisäksi kaupunkiin tutustui eri maiden delegaatioita, muun muassa USA:sta. Ryhmät olivat tulleet ottamaan selvää siitä, mitä palvelukseen tulevilla upseereilla on edessään.

– Kysymyksiä on tullut kaikesta. Luonnollisesti terveyspalvelut, koulut ja päivähoito kiinnostivat, sanoo Kinnunen.

Mikkeliläisiltä on kysytty nettiyhteyksistä, pankkitilien avaamisesta, onko kouluissa ruokailua ja millaisilla kengillä eri vuodenaikaan liikutaan, ja voiko sieniä syödä ja onko metsässä punkkeja.

Mikkeli varautuu aloittamaan kaksikielisen, suomen ja englannin, peruskouluopetuksen ja on koonnut englanninkielisen esitepaketin kaupungista ja palveluista.

Lisäksi kaupunki tekee yhteistyötä Maavoimien esikunnan ja mikkeliläisten kiinteistövälittäjien kanssa asuntoasioissa.

Kaupunki ei itse kuntana ryhtynyt välittämään asuntoja Nato-henkilöstölle, vaan on sopinut yksityisen sektorin kanssa asunnonvälityksestä.

– Mikkeli toivottaa Naton tervetulleeksi. Mikkelille esikuntaratkaisu on osa kansainvälistymistä ja vaikka kulujakin koituu, tämä ei ole pelkkä rahakysymys. Tässä on alkamassa Mikkelille uusi sotilashistorian aikakausi, sanoo Kinnunen.

Komennusjakso kolmisen vuotta

Nato-esikunta on täyttänyt Mikkeliin tulevista vakansseista noin puolet. Taustapuheiden mukaan ensimmäiset tehtävät täytettiin nopeasti, mikä kertoo siitä, että Suomeen on haluttu tulla.

Nato-komentaja Staursetille Suomi on tuttu maa, mutta ”vain lomavierailuista”.

– En ole ollut Nato-tehtävissä Suomessa, mutta Suomen armeija on kyllä tuttu sinänsä ja tunnen sen tavat.

Mikkeliin hän on tutustunut aiemmilla käynneillään. Asunto-asiat ovat kunnossa, sillä hän sanoi juuri sopineensa kaupungin keskustaan sijoittuvasta vuokra-asunnosta.

– Mikkeli on hyvin avoin ja nice city, ihmiset ovat ystävällisiä, ympärillä on luontoa ja järviä, ja arjen fasiliteetit ovat kunnossa, sanoo Staurset, joka vapaa-ajallaan harrastaa kalastusta, metsästystä ja ”tietysti murtomaahiihtoa”.

Nato-upseerin palvelusaika esikunnassa on Staursetin mukaan noin kolme vuotta.

– Tuollainen 3–5 vuotta on normaali aika. Paljon riippuu lähtijän kotimaasta.

Avointa on vielä se, minkä verran henkilöstö tuo mukanaan perheitä.

Yli kymmenen vuotta Natossa palvellut Staurset kertoo, että Saksassa palvellessaan hänen vaimonsa seurasi mukana.

– Nyt se, tuleeko hän Mikkeliin, on vielä auki. Muuten perheiden määrää en osaa sanoa, mutta kyllä heitä tulee. Saksassa ollessani perheitä oli useita, sanoo Staurset.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*