Oulu panostaa 50 miljoonaa euroa kulttuuriin – puolalaiset veistävät jättipuita oululaisten taitelijoiden kanssa
Andrzej Siek Puolasta veistää jättikuusta.
Tapio Mainio, teksti ja kuvat
Lastut lentävät, kun puolalainen kuvanveistäjä Andrzej Siek työstää kirveellä taideteoksia Kuhmosta rahdatuista jättikuusista Hildenin taidekartanon pihassa Oulun Saarelassa.
Valmiina on jo noin viisi metriä korkea pilaria muistuttava, ruskea puupatsas sekä vaalea pystyveistos, jossa on naisen hahmo.
– Se kuvaa Äiti Maata perheineen. Tytär on tuossa kainalossa, mutta isää ei näy, hän on töissä, Siek sanoo.
Erilaisia puuteoksia työstävät myös hänen veli Wojtek Siek ja sisko Anna Siek. Heidän edesmennyt isä Jan Siek oli Krakovan taideakatemian professori.
Hyvää oppia puunveistäjiltä
Mukana taiteen teossa Saarelassa ovat Oulun seudun taiteilijat Hannu Lukin, Ville Tanhua ja Teijo Hilden.
Puolalaisten kuvanveistäjien vierailu on osa Oulun Euroopan 2026 kulttuuripääkaupunkivuotta. He opettavat ensi kesänä veistämistä ja maalaamista Limingan taidekoulussa kulttuuripääkaupunkivuoden tuella. Lukin on koulun opettaja.
Puolassa on pitkä perinne puunveistossa, joten Oulun seudun taitelijat saavat heiltä hyvää oppia.
– Ilman kansainvälisten taiteilijoiden panosta ei voida toteuttaa kulttuuripääkaupunkivuotta, sanoo Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen.
Kaupungin perustama säätiö vastaa kulttuuripääkaupunkivuoden organisoinnista ja ohjelmasta.
– Emme ole vielä laskeneet, kuinka monta taiteilijaa ja muuta tekijää on mukana toteuttamassa kulttuuriohjelmaa. Esimerkiksi Liettuan Kaunasissa laskettiin, että heidän ohjelmaansa osallistui vuonna 2022 noin 19 000 eri kulttuurialojen ammattilaista, Rantala-Korhonen kertoo.
– Oululaiset ja pohjoispohjalaiset taitelijat toteuttavat kulttuuripäävuoden aikana useita yhteisprojekteja ja luovat näin kansainvälisiä yhteyksiä ja saavat uusia työmahdollisuuksia, Rantala-Korhonen lisää.
Muut kunnat rahoituksessa mukana
Ensimmäiset taiteilijat saapuvat työstämään teoksia jo tänä vuonna. Muun muassa japanilainen kuvanveistäjä aloittaa työskentelyn kesäkuun alussa.
Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden budjetti on 50 miljoonaa euroa.
Kaupungin oma osuus siitä on 20 miljoonaa euroa ja valtion toiset 20 miljoonaa euroa. Loppu 10 miljoonaa euroa hankerahoituksesta, yksityisten säätiöiden rahoituksesta, yritysten tuesta ja pääsymaksuista.
– Lisäksi noin 2,2 miljoonaa euroa saadaan seudun 39 kunnalta, jotka ovat tapahtumissa esillä, Rantala-Korhonen lisää.
Pohjois-Pohjanmaalla on vain kolme prosenttia Suomen arviolta 16 750 taitelijasta, joista pelkästään Uudellamaalla asuu noin 10 500.
– Oululaiset ja pohjoispohjalaiset taitelijat tekevät nyt useita yhteisprojekteja ja luovat näin kansainvälisiä yhteyksiä ja saavat uusia työmahdollisuuksia.
Ouluun luovan alan yrityksiä
Oulussa uskotaan, että kulttuuripääkaupunkivuosi synnyttää lisää luovan alan yrityksiä ja ruokkii monella tavalla elinkeinoelämää sekä edistää kaupunkilaisten hyvinvointia.
Turussa laskettiin, että kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 loi 3 300 henkilötyövuoden verran uusia työpaikkoja.
Business Finlandin yritystuet luoville aloille olivat vuonna 2023 yhteensä 19,7 miljoonaa euroa, josta 14,7 miljoonaa jaettiin Uudellemaalle.
Muiden maakuntien osuus tuesta oli 25,2 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaan 0,6 prosenttia.
Sama epäsuhta näkyy myös valtion rahanjaossa. Vuonna 2016 valtio rahoitti taidetta ja kulttuuria jokaista uusmaalaista kohti 62 eurolla, kun pohjoispohjalaista kohti tukea maksettiin 12 euroa.
– Tilanne ei ole tästä parantunut, sanoo elinkeinoyhtiö BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula.
– Taideala voisi synnyttää runsaasti työpaikkoja myös Oulu seudulle, joka on tunnettu teknologiakaupunkina, hän sanoo.
Koko Suomessa kulttuuriammateissa työskenteli vuonna 2023 noin 130 000 ihmistä.
– Se on enemmän kuin maa- ja metsätalouden työpaikat, Ala-Mursula laskee. Kaupunki vastaa nykyisin työllisyyden hoidosta.
Oulun Saarelan veistospuisto
Hiljattain perustettu taideyhdistys on aloittanut kunnostustyön Oulun Saarelassa sijaitsevan vanhassa veistospuistossa, joka pääsi pahoin heinittymään, kun sen edellinen omistaja, taiteilija Erkki Halvari ikääntyi.
Taidekartano Hilden ry:n taustavoimana on oululainen taitelija Teijo Hilden, joka rahoittaa puiston keskellä sijaitseva 180 vuotta vanhan päärakennuksen entisöinnin. Hän on myös rapistuneen kartanon uusi omistaja.
Veistospuisto sijaitsee Oulujokivarressa Saarelassa noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta, kasvavan Hiukkavaraan suuren asuntoalueen kupeessa.
– Hildenin päärakennuksesta on tarkoitus tehdä matalan kynnyksen kohde, jonne perheiden on helppo tulla lastensa kanssa ja saada mahdollinen ensikontaktin taiteeseen. Siellä on tarkoitus järjestää myös taidetapahtumia ja -kursseja yhteistyössä Oulussa keskustassa sijaitsevan Audiogallerian kanssa, Lukin kertoo.
Ensi kesänä puistossa on esillä muun muassa Jaakko Heikkilän, Jussi Valtakarin ja Antti Holman teoksia (4.6.-6.2026) sekä helsinkiläisten Siiri Korhosen ja Pauliina Jokelan veistoksia (3.26.7.).
Veistospuiston juuret ulottuvat vuoteen 1999, jolloin galleristi Erkki Halvari vuokrasi Saarelan kartanon ja sitä ympäröivän alueen kaupungilta. Puistossa esitelty vuosien aikana yli 80 veistosta, mutta aika on kuluttanut valtaosan niistä. Osa puutöistä on pahoin lahonnut.
Parhaassa kunnossa on lähellä Oulujoen rantaa sijaitseva betonista valettu kameli, jonka työsti edesmennyt ite-taiteilija Martti Väänänen.
– Nyt olemme alkaneet rakentaa puistoa uudelleen, Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 kynnyksellä. Osa puolalaisten veistoksista sijoitetaan puistoon. Myös puiston polut ja tiestöä parannetaan, joten kaupunkilaisten on helppo tulla tänne retkelle, Hilden sanoo.
Oululaistaiteilijat puolalaisten taiteilijoiden kanssa. Takana Siekin uusi puupatsas.
Parhaiten vanhassa veistospuistossa on säilynyt Martti Väänäsen betonista valama kameli, joka on valmistunut noin 25 vuotta sitten.
Lue myös:
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Mahtavaa toimintaa niin halvarilta kuin myös työn jatkaja Hildeniltä. Myös Liminkan taidekouli ollut hyvin mukana parikymmentä vuotta Lukiinin Hannun johdolla. Muistan hyvin kun nää puolalaiset veistelivät nuorena totemeja Ainolan puistossa ja myivät komeita veistoksia niille kaupunkilaisille jokka tajusivat niitä jo silloin ostaa