Luottamustoimi on aikasyöppö

 
Kunnanhallitusten jäsenet käyttävät yli puoli vuorokautta joka viikko kunnallisten asioitten hoitamiseen. Kuntien luottamustehtäviin osallistuvat ja ehdokkuuttaan harkitsevat joutuvat kysymään itseltään: Jaksaako sitä.

Entä jos työnantaja kiristelee hampaitaan jo pelkälle ajatukselle, että palkollinen joutuu pyytämään vapaata ja järjestelemään työaikojaan kokousten vuoksi.

Lapset kärsivät, kun äiti tai isä on illat kokouksissa. Puolison pinna kiristyy.

Mikä tulee eteen, jos luottamustehtävien vaatima työmäärä jatkaa kasvamistaan ja luottohenkilöiksi suostuvat lopulta vain eläkeläiset ja kuntien omat työntekijät?

Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen toteaa, että moni hektisessä työelämässä kamppaileva ei asetu ehdokkaaksi, koska hänen on vaikea sovittaa yhteen luottamushenkilötyötä, palkkatyötä ja perhe-elämää.

Huoli luottamustehtävien liukumisesta enimmäkseen julkisen sektorin ja järjestöissä työskentelevien hoidettaviksi on osittain aiheellinen.

Kuntien töistä saa leipänsä lähes neljännes valtuutetuista, ja valtio maksaa palkan kahdeksalle prosentille kuntien valtuutetuista.

Noin puolet nykyisistä valtuutetuista työskentelee yksityisellä sektorilla.

Suurin osa kuntien päättäjistä on keski-ikäisiä. Valtuutettujen keski-ikä on kuluvalla kaudella 49 vuotta. Yli 65-vuotiaat ovat kasvattaneet osuuttaan kaikissa edellisissä vaaleissa.

 

 

Majoisen mielestä kunnan toimielimien työskentelytapoja kannattaisi kehittää.

– On tärkeää eri toimielimissä käydä keskustelua siitä, mitkä ovat niitä tärkeitä strategisia asioita, joihin on erityisesti varattava riittävästi aikaa, Majoinen sanoo.

– Samalla kannattaa miettiä, tuleeko esimerkiksi hallituksen tai lautakunnan pöydälle sellaisia asioita, joita voitaisiin delegoida alaspäin.

 

Majoisen mukaan hyvin suunniteltu toimielintyöskentely luo perustan ajankäytön hallinnalle.

 

Hyviä kokemuksia on saatu muun muassa vuosikellosta. Siinä puheenjohtajisto ja esittelijä ovat yhdessä laatineet vuosikellon muotoon hallituksen työsuunnitelman, jossa kokousten lisäksi tärkeimpien asioiden ennakkokeskustelua varten on varattu omat aikansa. Ne voivat olla esimerkiksi iltakouluja ta lähetekeskusteluja.

 

– Mietin myös, voitaisiinko hallituksen ja lautakunnan kokouksille jo etukäteen määritellä paitsi alkamisaika myös tavoitteellinen kesto, vaikkapa kaksi tuntia, Majoinen sanoo.

(KL) Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessa Kuntalehden numerossa 12/2012.

Lue myös: Kunnanhallitusten jäsenten työmäärä kasvanut neljällä tunnilla