Turku on yksi niistä suurista kaupunkiseuduista, joiden kanssa valtio on lähtee kehittämään kaupunkiseutua MAL-sopimuksen puitteissa.

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä julkistettiin tieto valtion ja suurten kaupunkiseutujen uusista MAL-sopimuksista. Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen keskittyvät sopimukset laaditaan vuosille 2020-2031 Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa.

Hallitus sitoutuu varaamaan kokonaisuuteen 12 vuoden sopimuskauden aikana yhteensä 936 miljoonaa euroa. Vuosina 2020-2023 valtio sitoutuu rahoittamaan kunnallistekniikka-avustuksia ja valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyviä käynnistysavustuksia 180 miljoonalla eurolla.

-Valtio ja kaupunkiseudut sitoutuvat yhdessä asunnottomuuden vähentämiseen, kipeästi kaivattua kohtuuhintaista asuntotuotantoa kasvatetaan ja samalla vauhditetaan puurakentamista. Olen ilahtunut raidehankkeiden vahvasta roolista sekä panostuksista joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kiittelee.

Vuokra-asuntoja tarvitaan

Asuntotuotannon vauhdittaminen on yksi sopimusten keskeisistä tavoitteita. Kun muuttoliike suuntautuu entistä suuremmissa määrin vetovoimaisille kaupunkiseuduille, niin asuntotuotannon rattaiden on pyörittävä. Yksin Helsingin seudulla tavoitteena on rakentaa 200 000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä.

Rakentamisen vauhdittamiseen on useita erilaisia toimenpiteitä alueellisesti sorvattuna. Esimerkiksi Helsingin kohdalla valtio tarjoaa 10 000 euron asuntokohtaista käynnistysavustusta tavallisille vuokra-asunnoille. Muissa kaupunkikeskuksissa avustus on 3000 euroa vuokra-asuntoa kohden. Puukerrostaloissa käynnistämisavustus myönnetään 20 prosenttia suurempana.

Ministeri Mikkosen mukaan kiitosta eri tahoilta on tullut sopimuskauden pidentämisestä 12 vuoden mittaisiksi, kuten hallitusneuvotteluissa päätettiin. Konkreettiset toimenpiteet koskevat neljää ensimmäistä vuotta, jonka jälkeen sopimuksia päivitetään.

Historiallinen kaupunkiliikennepaketti

Liikenteessä käydään toden teolla kasvihuonepäästöjen kimppuun. Panostuksia suunnataan kestävään liikkumiseen, joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen.

-Satsaus kestävään kaupunkiliikenteeseen on historiallisen suuri eli 755 miljoonaa euroa. Se tukee työllisyyttä ja kasvua, ja on parasta ilmastoelvytystä, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kiittää.

Valtion 755 miljoonan euron liikenneinvestoinneilla uskotaan saatavan liikkeelle yhteensä yli miljardin euron investoinnit liikennejärjestelmään. Valtion rahoituksen ehtona on, että kunnat sitoutuvat neuvottelutuloksen mukaisiin liikennehankkeisiin ja investoivat niihin.

Suurimmat panostukset liikenteen suhteen suuntautuvat raiteille. Raideliikenteen osuus on 473 miljoonaa euroa, raitioteiden kehittämiseen 137 miljoonaa, pyöräilyn ja kävelyliikenteen kehittämiseen panostetaan 72 miljoonaa ja joukkoliikenteen kehittämiseen 74 miljoonaa euroa.

Kaupunkikeskusten ja valtion välissä neuvotteluissa on jo sopimuspaperille kirjattu runsaasti erilaisia liikennehankkeita. Ylös on kirjattu niin Turun raitiotien rakentaminen, kuin Oulun seudun lähiliikennejunaliikenteen selvittäminen. Tarkemmat alueellisten sopimusten sisällöt selviävät tämän jutun lopussa olevien linkkien kautta.

Pitkäjänteistä kehittämistä

MAL-sopimuksissa tullaan sopimaan myös välttämättömistä investoinneista, jotka ovat edellytys raideliikenteen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Helsingin seudun kunnat ja HSL tulevat ratkaisemaan yhteistyössä Väyläviraston kanssa, mihin lähijunaliikenteen kasvun mahdollistavat uudet varikot sijoitetaan ja miten ne suunnitellaan. Valtio on osaltaan sitoutunut osallistumaan varikoiden suunnitteluun. Lähijunaliikennettä kehitetään pitkäjänteisesti myös Tampereen seudulla, missä liikennettä vakiinnutetaan muun muassa asemia suunnittelemalla ja rakentamalla.

MAL-sopimuksilla edistetään nopeita raideliikenneyhteyksiä kaupunkiseuduilla ja niiden välillä. Esimerkiksi Turun ratapihan ja Espoon kaupunkiradan kehittäminen valtion ja kuntien yhteistyönä ovat osa Turun tunnin juna -kokonaisuutta. Pääradan kehittämisellä tuetaan nopeampia raideliikenteen yhteyksiä Helsingistä Tampereelle ja edelleen Ouluun.

Osalle nyt sovituista hankkeista on haettu EU-rahoitusta, mistä päätetään myöhemmin tänä vuonna.  Sopimukset astuvat voimaan, kun seudut ja valtioneuvosto ovat ne hyväksyneet.

Seuraavaksi MAL-sopimuksia lähdetään sorvaamaan Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kanssa. Kaupunkien toiveita tulevan suhteen on valotettu tässä Kuntalehden artikkelissa.

Helsingin MAL-sopimusluonnos

Turun MAL-sopimusluonnos

Tampereen MAL-sopimusluonnos

Oulun MAL-sopimusluonnos

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*