Mänttä-Vilppulan päätös tuli kaupunginjohtajalle yllätyksenä

 

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston päätös olla lähtemättä mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueeseen Jämsän ja Kuhmoisten kanssa tuli yllätyksenä Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajalle Esa Sirviölle

 

– Etukäteen oli tiedossa, että tiukkakin äänestys saattaisi olla tulossa. Oli kyllä yllätys, kun yhteistoiminta hylättiin niinkin selvin lukemin kuin 22-13, Sirviö sanoo.

 

Vasemmiston, vihreiden, kristillisten ja keskustan ryhmät äänestivät yhtenäisesti yhteistoiminta-aluetta vastaan, SDP:n ja kokoomuksen rivit hajosivat.

 

– Asiasta käytiin todella pitkä keskustelu, jos en väärin muista niin 32 puheenvuoroa käytettiin, Sirviö kertoo.

 

 

Kaupunginjohtajan mielestä äänestyksessä kytkeytyivät yhteen kaksi eri asiaa, yhteistoimintasopimus ja palvelusopimus.

 

– Yö-viikonloppupäivystys aluesairaalassamme oli ratkaiseva kysymys minun tuntumani mukaan. Palvelusopimuksessa oli lähtöajatuksena, että tämä päivystys olisi siirtynyt Jokilaakson Terveys Oy:lle tai TAYS Ensihoito Acutalle ja lakannut aluesairaalassa. Tämän vastustus kaatoi myös yhteistoimintasopimuksen, Sirviö arvioi.

 

Mänttä-Vilppulassa sosiaali- ja terveystoimessa on ollut kahden vuoden ajan eriytetty malli, jossa perusterveydenhuollon palvelut on tuottanut Pirkanmaan sairaanhoitopiiri / Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue ja sosiaalitoimen palvelut Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä YPEK.

 

YPEK purkautuu vuoden lopussa. Siihen kuuluneista muista kunnista Virrat ja Ruovesi aloittavat sote-yhteistoiminnan.

 

 

Mänttä-Vilppulalla on puolitoista kuukautta aikaa järjestää palvelutuotantonsa. Kaupunginjohtajan mukaan kunnassa mennäänkin ”pientä matalalentoa”.

 

– PSHP on elänyt meidän keväisten ja kesäisten päätösten mukaan ja ei ole valmistautunut lainkaan perusterveydenhuollon palvelutuotantoon eikä tällä aikataululla voi valmistautuakaan.

 

– Jotta lain vaatimukset jollain muotoa täytettäisiin, sote-palvelut tulee ottaa kaupungin omaksi toiminnaksi. Sitä varten täällä pakerretaan ja pukerretaan, että saadaan oma organisaatiomalli rakennettua, Sirviö sanoo.

 

Päätöksen taloudellisia seurauksia kunnalle voi Sirviön mukaan toistaiseksi vain arvailla.

– Taloussuunnittelu meni kokonaan uusiin puihin. Ei uskalla ääneen heittää yhtään mitään. Näppituntumalta ei tämä ainakaan halvempaa ole kuin mitä yhteistoiminta-alueella olisi ollut.

 

 

Mänttä-Vilppula ei suinkaan ole ensimmäinen kunta, joka irtautuu yhteistoiminnasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä.

 

– Kyllä se kertoo siitä, paras-lainsäädännön vuoksi on perustettu kuntayhtymiä ja muita keinotekoisia ratkaisuja, joiden tarkoituksena on vain täyttää väestövaatimus.

 

– Enemmän olisi alueita pitänyt suunnitella palvelut edellä. Näinä taloudellisina aikoina joka kunnalla on pääasiallisena tavoitteena katsoa omaan talouteen. Toisaalta tämä kuvastaa sitä, että kyllähän tässä kovasti odotetaan edelleen valtion sote-linjauksia. Tuntuu ihmeelliseltä, että niitä ei ole saatu julki. Uskon että yhteistoiminta-alueemme olisi ollut suuntaviivoiltaan oikeanlainen, Sirviö sanoo.