Ministeri Urpilainen selvityttää ennaltaehkäisevien palvelujen turvaamisen
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen haluaa selvityttää julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta, missä määrin on perusteltua tarkastella perheitä tukevia julkisia palveluja investointeina, joihin panostamalla voidaan välttää tulevia suurempia kustannuksia korjaavista toimenpiteistä.
– Perheitä tukevilla palveluilla pyritään sekä ehkäisemään sosiaalisia ongelmia että auttamaan, kun ongelmia on. Panostukset perheitä tukeviin julkisiin palveluihin vaikuttavat lasten ja perheiden hyvinvointiin. Samalla niillä on merkittäviä taloudellisia seurauksia. Haluan nyt selvittää, mitä tiedetään ennalta ehkäiseviin palveluihin panostamisen vaikutuksista pidemmän aikavälin taloudelliseen kestävyyteen, Urpilainen kertoo.
Julkisen talouden tiukentuessa on Urpilaisen mielestä erityinen tarve huolehtia ennaltaehkäisevien palvelujen riittävyydestä ja kohdistumisesta sinne, missä palveluilla on eniten tarvetta ja vaikuttavuutta. Lisäksi on varmistettava, että ennaltaehkäisevien ja korjaavien palvelujen tasapaino ei vaarannu välittömiä säästöjä toteutettaessa.
– 1990-luvun laman aikana osa säästöistä kohdistui peruspalveluihin. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon käyntejä vähennettiin, luokkien ja päiväkohtien ryhmäkokoja kasvatettiin ja lapsiperheille tarjottavat kotipalvelut lähes loppuivat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten palveluissa tehdyt säästöt ovat pitkällä aikavälillä lisänneet lasten pahoinvointia ja kuntien kustannuksia. Kokemusten tulee ohjata meitä mahdollisimman kestäviin päätöksiin tässä ajassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Selvityshenkilöiden tulee Urpilaisen mukaan kartoittaa perheitä tukevien julkisten palvelujen määrässä ja rakenteessa tapahtunutta kehitystä kiinnittäen erityistä huomiota ennalta ehkäisevien palvelujen rooliin. Lisäksi selvityksessä kootaan kotimaisen ja kansainvälisen taloustieteellisen ja sosiaalitieteellisen tutkimuksen keskeisiä tuloksia perheitä tukevista palveluista erityisesti niiden vaikuttavuuden osalta.
Selvityshenkilöt – emeritus professori Jorma Sipilä Tampereen yliopistosta sekä kansantaloustieteen professori Eva Österbacka Åbo Akademista – jättävät raporttinsa 31.3.2013 mennessä.
