Ministeriö julkaisi varautumisoppaan ja kehotti kuntia tulostamaan sitä kuntalaisille – Ilman digiyhteyksiä ja muistin varassa on vaikeaa toimia hädän hetkellä
Toivoisin, että kansalaisille pyrittäisiin jakamaan printtimuotoisena ohjeita häiriötilanteiden varalle, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen. Kuva: Raision kaupunki
Sisäministeriön varautumisopas on herättänyt keskustelua kuntien roolista häiriö- ja kriisitilanteisiin suunnattujen ohjeiden saavutettavuuden suhteen.
Maanantaina julkaistu varautumisopas on saatavilla vain verkosta, Suomi.fi-palvelusta.
Paperista versiota ei jaeta kustannussyistä, ilmoitti ministeriö opasta koskevassa tiedotustilaisuudessa.
Lisäksi ministeriöstä neuvottiin, että kunnat voisivat tulostaa opasta sellaisille, jotka tällaista apua tarvitsevat.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta jakaa sisäministeriön julkaisua kuntalaisille, vastaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen Kuntalehdelle.
Korhonen korostaa kuntien joka tapauksessa pyrkivän edistämään kuntalaisten varautumista erilaisiin tilanteisiin. Tämä on erittäin tärkeä aihe kunnille, hän lisää.
– Kuntien intressissä on lisätä kuntalaisten resilienssiä, eli kriisinsietokykyä.
Kunnat tiedottavat paikallisista asioista, jotka auttavat kuntalaisia varautumaan muun muassa yllättäviin häiriöihin.
– Kunnat voivat tiedottaa esimerkiksi, missä jaetaan puhdasta vettä, jos veden tulo loppuu.
– Paikallisesti kannattaa myös pohtia, millä eri kielillä on tarkoituksenmukaista tiedottaa. Sitäkin on hyvä miettiä, miten esimerkiksi kunnassa oleskelevat matkailijat voitaisiin tavoittaa häiriötilanteissa.
Asukaslehdet keinovalikoimasssa
Monella kunnalla on oma printtijulkaisu, esimerkiksi asukaslehti, joka voi vahvistaa kuntalaisten varautumista.
– Asukaslehdessä voi tähdentää, että kyseiset ohjeet kannattaa pitää tallessa mahdollista häiriötilannetta varten, Korhonen neuvoo.
– Ylipäätään varautumista ja siihen liittyviä ohjeita on hyvä kehittää ja tähdentää eri tavoin, muun muassa kuntien järjestämien asukastilaisuuksien kautta, Korhonen lisää.
Infoaukkoja pimeässä
Ministeriön häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin.
Ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit.
Kuntaliiton kehittämispäällikön mukaan on tärkeää edistää painettujen ohjeiden saatavuutta erilaisten kriisien varalle.
– Toivoisin, että kansalaisille pyrittäisiin jakamaan printtimuotoisena ohjeita häiriötilanteiden varalle.
Siitäkin Korhonen huomauttaa, että digitaalisten ohjeiden hakeminen saa epätoivotun käänteen, jos on sähkökatko tai verkkoyhteydet katkeavat.
Muistin varassa toimiminen voi olla vaikeaa hädän hetkellä.
Maaseudulla varaudutaan
Sisäministeriön syyskuussa tekemän väestökyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista on hankkinut kotivaraa kriisitilanteiden varalle, eli ruokaa, rahaa ja tarvikkeita.
Vastaavasti noin 40 prosenttia kansalaisista ei ole hankkinut riittävästi kotivaraa, eikä välttämättä luota osaamiseensa kriisitilanteissa.
Nuorista ja kaupunkilaisista noin puolet on huolehtinut varautumisestaan, kun taas maaseudulla asuvat ovat selvästi paremmin varautuneita (74 prosenttia).
Naiset ovat hankkineet kotivaraa paremmin kuin miehet.
Lue myös:
