Miten maahanmuuttajat viihtyisivät paremmin omassa kunnassa? – Aluetutkija Timo Aro vastaa myös siihen, miten kuntapäättäjät voisivat edistää syntyvyyttä
Myös monella päättäjällä on tuhannen taalan paikka pohtia, miten maahanmuuttajien viihtymistä omassa kotikunnassa voisi edistää, Timo Aro linjaa. (Kuva: Liisa Takala)
Valtiotieteiden tohtori Timo Aro kertoo, mitä kuntapäättäjät voivat tehdä, jotta asiat rullaavat entistä paremmin vuonna 2024.
Ennen vuodenvaihdetta Turun kaupungin tutkimusjohtaja kertoi aluekehityksen viime vuosien avainluvuista Kuntalehden haastattelussa. Näiden avainlukujen perusteella myös kunnissa on erittäin perusteltua kehittää maahanmuuton toimivuutta ja luoda kannustavaa ilmapiiriä syntyvyyden edistämiseksi.
Miten maahanmuuton hyötyjä voitaisiin lisätä ja siihen liittyviä ongelmia ratkaista, Timo Aro?
Aluksi Timo Aro muistuttaa, että maahanmuuttajilla on positiivinen vaikutus syntyvyyteen ja ikärakenteeseen Suomessa. Sitten hän painottaa sitä asiaa, mikä ei ole ongelma.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Ongelma ei ole, että Suomi ei olisi houkutteleva työ- ja koulutusperusteiseen maahanmuuttoon.
Maahanmuuton vetovoiman sijaan on tärkeä pohtia sitä, mikä on Suomen pitovoima maahanmuuttajien kannalta.
– Kysymys on siitä, miten eri alueilla pidetään huolta, että työ- ja koulutusperäiset maahanmuuttajat eivät valu pois Suomesta.
Sekin on aluekehityksen asiantuntijan mukaan tärkeää tiedostaa, että Suomen sisällä maahanmuuttajat jatkomuuttavat yleensä joko pääkaupunkiseudulle, Turkuun tai Tampereelle. Maahanmuuttajien keskittyminen isoihin kaupunkeihin ei palvele kokonaisuutta, sillä väestönkasvun hyötyjen lisäksi siihen liittyvät haasteet valuvat samoihin paikkoihin.
Paikallisten päättäjien onkin syytä miettiä, että miten maahanmuuttajat eivät valuisi omalta alueelta pois, Timo Aro jatkaa.
– Sillä on valtavan iso merkitys, mitä työn ja koulutuksen ulkopuolella voidaan tarjota maahanmuuttajille.
Timo Aro pohtii, että hyviä kysymyksiä riittää ja niitä kannattaa pohtia yhdessä.
– Minkälaista vapaa-aikaa täällä voi viettää? Onko maahanmuuttajilla riittävästi sosiaalisia suhteita? Miten koetamme ottaa maahanmuuttajat mukaan, jotta he eivät kokisi jäävänsä yksin?
Voidaan puhua syntyvyyden romahduksesta
Maahanmuuton tavoin myös syntyvyydessä on haasteena sen epätasainen jakautuminen Suomessa. Jossain päin Suomea lapsia ei synny juuri ollenkaan ja toisaalla uusia tulokkaita päiväkoteihin ja kouluihin riittää.
Kaupungistuminen on pitkään jatkunut ilmiö, joka jatkuu edelleen vahvana, vaikka välillä vaikutti, että jokin muutos saattaisi sen suhteen tapahtua.
Maaseutumaiset kunnat saivat uutta virtaa korona-ajan alkaessa, Aro lisää.
– Etätyö, monipaikkaisuus, paikkariippumattomuus ja digiloikka olivat oraalla jo ennen koronakriisiä ja koronakriisin alkaessa nämä asiat pomppasivat esiin.
– Esimerkiksi muuttotappiot vähenivät useissa maaseutumaisissa kunnissa.
Syntyneiden lasten määräkin kasvoi koronakriisin alkaessa ja sen jatkuessa tietyissä kunnissa.
Suurta mullistusta ei kuitenkaan tapahtunut, ja Suomen sisäisten muuttoliikkeiden jakautumisen ja syntyvyyden suhteen on palattu samalle uralle kuin ennen koronakriisiä.
– Korona-ajan alku vaikutti tasapainottavasti muuttoliikkeisiin ja syntyvyyteen, mutta nyt on palattu useamman asian suhteen pandemiaa edeltävään kehitykseen.
Syntyneiden lasten määrän suhteen MDI:n johtavana neuvonantajana vaikuttava Aro puhuu jopa romahduksesta Suomessa.
– Kokonaishedelmällisyysaste on tullut voimakkaasti alaspäin Suomessa ja olemme eriytyneet perinteiseltä pohjoismaiselta uralta.
Yksiselitteisiä syitä syntyvyyden heikkoon kehitykseen on vaikea löytää.
– Se on hyvin monipiippuinen asia.
Kysymys on ensinnäkin yksilöiden ja perheiden omista valinnoista ja asenteista.
– Sitten voidaan katsoa, millä tavoin pystytään sovittamaan yhteen työ- ja perhe-elämää sekä luomaan tasapainoa näiden kahden asian välille.
– Kolmas kokonaisuus liittyy yhteiskuntapolitiikkaan ja palvelujärjestelmään perheiden ympärillä.
Kuntapäättäjä voi yrittää edistää syntyvyyttä tekemällä päätöksiä, jotka luovat kannustavaa ja lapsiperhemyönteistä ilmapiiriä.
– Tarjotaan kannustavia vaihtoehtoja lapsiperheille, lapsiystävällistä kasvuympäristöä.
Moni kunta onkin panostanut lapsiystävälliseen toimintaan eri tavoin, Timo Aro jatkaa.
– Ylipäätään kaikki asiat, jotka lisäävät toivoa ja uskoa tulevaisuuteen, voivat vaikuttaa positiivisesti syntyvyyteen.
Kun palvelut toimivat ja koetaan, että kuntalaista ei jätetä yksin, se voi lisätä syntyvyyttä, Timo Aro pohtii.
Lue myös:
