Rakennusalan syöksy sekoitti jopa kunnan kehitystä aiemmin peilanneita mittareita – Nämä ovat aluekehityksen avainluvut vuoden 2023 lähestyessä loppuaan
Korona-ajan alkuvaihe vaikutti tasapainottavasti muuttoliikkeisiin ja syntyvyyteen Suomessa, mutta nyt on palattu pandemiaa edeltäneeseen kehitykseen, Timo Aro sanoo. (Kuva: Sonja Eloranta)
Valmistuvien asuntojen, rakennuslupien ja asuntokauppojen määrät voivat olla jopa ristiriidassa kaupungin väestönkehityksen kanssa. Asuntotuotantoon liittyvät luvut eivät ole nyt samalla tavalla yhteydessä suurten kaupunkien väestönlisäyksiin kuin aiemmin, aluekehityksen asiantuntija Timo Aro jatkaa.
Aiemmin Timo Aro on neuvonut, että kannattaa seurata rakentamiseen liittyviä lukuja, jos haluaa ennakoida kunnan asukasmäärän kehitystä. Samaa ei voi sanoa nyt voimakkaasti kasvavissa kaupungeissa.
– Suurten kaupunkien väestönlisäykset ovat poikkeuksellisen suuria ja samaan aikaan rakentaminen on syvässä ahdingossa.
Asuntotuotanto ei tällä hetkellä lisäänny väestönkehityksen mukaisesti, mikä voi johtaa siihen, että asuntopula näyttäytyy uudessa valossa jo muutaman vuoden päästä, Aro sanoo.
Maahanmuuton ennätysvuosia
Turun kaupungin tutkimusjohtajana työskentelevä Timo Aro kertoo, että aluekehityksen viime vuosien ja kuluvan vuoden avainluvut liittyvät syntyvyyteen ja maahanmuuttoon.
– Nostan syntyvyyden ja maahanmuuton avainluvuiksi aluekehityksen kannalta. Maahanmuuttoa ja nettomaahanmuuttoa on ollut ennätyksellinen määrä.
– Nettomaahanmuutto on yli kaksinkertaistunut kahden viime vuoden aikana.
Toinen myös kuntien kehitystä kuvaava asiakokonaisuus on sekä syntyneiden lasten määrän että kokonaishedelmällisyysluvun ennätyksellisen alhainen taso, valtiotieteiden tohtori lisää.
– Tänä vuonna mennään vuoden 2022 lukujen alapuolelle.
Kuluva kuukausi ei muuta ratkaisevasti näkymää, joka on tarkentunut tänä vuonna jo kuluneiden 11 kuukauden perusteella.
Kokonaishedelmällisyysluku tarkoittaa sitä, kuinka monta lasta äidit synnyttävät keskimäärin elinaikanaan.
Väestön uusiutumisen näkökulmasta keskiarvon pitäisi olla 2,1 äitiä kohden.
– Siihen ei olla päästy koko maan tasolla vuosikymmeniin.
Tänä vuonna ollaan poikkeuksellisen kaukana uusiutumisen näkökulman toteutumisesta syntyvyyden suhteen. Hedelmällisyysluvun keskiarvo oli viime vuonna 1,32 ja tänä vuonna keskiarvoa kuvaava luku on nyt noin 1,27.
Jopa 1750-luvulta lähtien löytyvän tilastohistorian valossa Suomi on syntyvyyden suhteen syvimmässä kohdassaan, Aro jatkaa.
Hyödyt ja haasteet kerääntyvät epätasaisesti
Nettomaahanmuutto on maahanmuuton ja maastamuuton erotus.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen nettomaahanmuutto oli 34 363 vuonna 2022. Tilapäisen suojelun nojalla Suomessa oleskelevat ukrainalaiset eivät näkyneet vuoden 2022 maahanmuutoissa, toisin kuin tänä vuonna, Timo Aro sanoo.
Syntyvyyden aleneminen ja maahanmuuton lisääntyminen eivät jakaudu tasan eri alueiden kesken Suomessa, ei lähimainkaan niin.
– Maahanmuuttajien jatkomuutot Suomen sisällä ovat keskittymishakuisia.
Suurin osa maahanmuuttajien jatkomuutoista keskittyy pääkaupunkiseudulle tai Turkuun ja Tampereelle. Samalla väestönkasvun hyödyt, haasteet ja ongelmat kohdistuvat erityisellä tavalla Helsinki-Turku-Tampere-kolmioon.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki tiedotti taannoin, että pääkaupungin asukasmäärä kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2060 mennessä lähes 250 000 hengellä. Voimakasta kasvua on odotettavissa etenkin vanhimmissa ikäluokissa. Koko väestön tasolla kasvu perustuu erityisesti ulkomaan muuttoliikkeeseen.
– Jos maahanmuuttajat jakautuisivat tasaisemmin eri alueille Suomessa, se voisi helpottaa maahanmuuttoon liittyvien kotouttamishaasteiden hallinnassa, Aro arvioi.
Samoin työvoiman saatavuuden kannalta olisi hyvä, jos maahanmuuttajia saataisiin enemmän myös isojen kasvukeskusten ulkopuolelle.
– Maahanmuutolla on positiivisia vaikutuksia ikärakenteeseen ja syntyvyyteen Suomessa, Aro huomauttaa.
Lue myös:
