Muurame vaalii kuntalaisten mutkattomia kohtaamisia - kyselytunnista uusi perinne: "Juuri nyt erityisen tärkeää"

Muurameen kunnassa järjestettiin vuosi sitten ensimmäinen kuntalaisten kyselytunti. Kyselytunti ei sinänsä ole uusi innovaatio, mutta sen ympärille liittyvät ajatukset voivat olla.

Kyselytunti liittyi aikaan, kun uusi kunnanjohtaja Jarkko Määttänen aloitti työnsä, mutta kokemukset olivat niin hyviä, että tilaisuus organisoitiin uudelleen tänä vuonna. Määttänen pitää kyselytuntia onnistuneena kuntalaisten ja johdon kohtaamisena, josta on konkreettista apua kunnan johdolle ja kuntalaisille itselleen.

– Kun vuosi sitten aloitin, ajattelimme, että näin kuntalaiset pääsevät tutustumaan uuteen kunnanjohtajaan ja kyselemään sekä keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Tilaisuus onnistui kuitenkin niin hyvin, että päätimme tehdä siitä perinteen. Myös tänä vuonna oli hyvin muuramelaisia paikalla, ja tarkoitus on jatkaa tilaisuutta tulevaisuudessakin, Määttänen iloitsee.

– Täällä on tosi mukavia ja fiksuja kuntalaisia, jotka mielellään osallistuvat tapahtumiin ja kokevat kunnan asiat sekä kehittämisen tärkeiksi.

Johtaja on osa joukkuetta

Määttänen pitää vapaamuotoisia, joskin järjestettyjä kohtaamisia oman työnsä kannalta tärkeinä. Osallistuminen ja osallistaminen ovat tapoja työskennellä kuntalaisten joukossa.

-Vapaamuotoisissa tilaisuuksissa ihmisten on helppo lähestyä kunnanjohtajaa ja vaihtaa ajatuksia. Toisaalta olemalla kuntalaisten kanssa vuorovaikutuksessa tulen itse tietoiseksi siitä, mitkä asiat keskusteluttavat ja mikä ilmapiiri kunnassa kulloinkin on. Epämuodolliset tapaamiset ja keskustelut ovat tärkeitä myös siksi, että ne luovat me-henkeä ja kokemusta samassa veneessä olemisesta. Olenhan itsekin kuntalainen ja osa meidän muuramelaisten joukkuetta, Määttänen sanoo.

Muuramen kunnanjohtaja pitää keskustelutilaisuuksia kuntalaisten kanssa välittöminä ja hyvää ilmapiiriä edistävinä, sillä kasvokkaisissa tapaamisissa löytyy hänen kokemuksensa mukaan helpommin yhteinen ymmärrys kuin niin sanotussa hallinnon tai viranomaisviestinnässä. Kasvokkain kohtaaminen on myös sävyltään erilaista kuin sosiaalisessa mediassa.

– Väärintulkintojakaan ei samalla tavalla synny, kun puolin ja toisin voidaan esittää tarkentavia kysymyksiä ja kommentteja.

Luottamusta ja me-henkeä

Määttänen pitää kyselytuntia hyvänä esimerkkinä luottamuksen rakentamisesta. Hän korostaa, että kunnan johdon toiminta perustuu kuntalaisilta saatuun luottamukseen ja tuon suhteen rakentaminen edellyttää tasapuolista vuorovaikutusta.

– Edustuksellista demokratiaa kyselytunnit eivät toki korvaa, mutta vapaamuotoiset tilaisuudet tukevat asioiden valmistelua ja demokraattista päätöksentekoa. Molemmin puolin liikkuu arvokasta tietoa asioista ja ajatuksista niiden ympärillä.

Määttäselle vuorovaikutus tuntuu olevan luontaista, mutta hän kannustaa myös muita monikanavaiseen ja monipuoliseen viestintään pelkästään kasvottoman tiedottamisen sijaan.

– Keinovalikoimaa on kyllä olemassa vaikutusarvioinneista aloitteisiin, asiakaspaneeleihin ja osallistavaan budjetointiin. Jokaisen yhteisön pitää itse tunnistaa ne tavat, jotka juuri omassa yhteisössä toimivat parhaiten. Aina voi myös kokeilla uutta ja arvioida, oliko tämä toimiva viestinnän tapa, vakiinnutetaanko vai hylätäänkö.

Määttänen pitää keskusteluyhteyden mutkattomuutta olennaisena erityisesti tiukoissa tilanteissa. Kunnat ovat juuri nyt haasteellisessa taloustilanteessa, mikä Muuramen kunnanjohtajan mukaan tarjoaa oivan mahdollisuuden luoda yhteisöä ja me-henkeä kannattelevia kohtaamisia.

– Aktiiviset kuntalaiset ovat perillä kunnan asioista ja sitoutuvat paremmin kunnan kehittämiseen. Pidän tätä nyt erityisen tärkeänä.