”Näemme varsinkin nykyisessä turvallisuusympäristössä tässä huomattavia riskejä” – tutkimuslaitos perehtyi hankintalakilausuntoihin
Myös valtiovarainministeriö tuo puolustusministeriön tapaan esiin huolensa kyberturvallisuudesta. Potilasturvallisuuskin herätti huolta ja huoltovarmuuden pelättiin vaarantuvan, kun tutkimuslaitos kävi läpi hankintalakilausuntoja. Kuva: Pixabay
Hallituksen ajama hankintalakiuudistus on kerännyt kunnilta kritiikkiä siitä, että se kurittaa miljardimäärin kuntataloutta ja heikentää kuntalaisten palveluita.
Kritiikkiä on annettu laajalta rintamalta lakihankkeelle. Tämä selvisi, kun tutkimuslaitos E2 Tutkimus analysoi hankintalakilausunnot julkisomisteisia sidosyksiköitä edustavan Kustos ry:n toimeksiannosta.
Kustos ry tiedottaa myös, että erityisesti budjetti- ja virkavastuussa olevat tahot vastustivat hankintalakiuudistusta voimakkaasti lausuntokierroksella. Heidän mukaansa hallitusohjelmasta liikkeelle lähtenyt uudistus vaarantaa suomalaisten kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta. Lisäksi se nostaa merkittävästi kuluja ja lisää hallinnollista taakkaa kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Riippumaton tutkimuslaitos tutki 607 lausuntoa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto nostaa esille lukuisia kansainvälisiäkin esimerkkejä, miten lakiehdotus on keskittämässä markkinat suurille toimijoille.
– E2 Tutkimuksen tekemän selvityksen mukaan lausunnoissa hankintalakiuudistuksen vaikutukset ja riskit tulevat hyvin esille, Kustos ry:n toiminnanjohtaja Päivi Pitkänen summaa.
– Virkavastuussa olevat virkamiehet vastustavat hankintalain 10 prosentin vähimmäisomistusvaadetta, koska näkevät sen isot riskit.
Halsuan kunnan tapaan moni lausunnonantaja epäili hankintalain olevan ristiriidassa perustuslain määrittelemän kuntien itsehallinnon kanssa.
Kansaneläkelaitoksen mukaan ehdotettu sääntely on hankintadirektiivin ja EU:n oikeuskäytännön vastainen.
– Toteutuessaan esitetty omistusosuuden vähimmäisvaatimus asettaa korkeakoulut eriarvoiseen asemaan, LUT-yliopisto ilmoittaa.
Osaajapulan syveneminen huolestuttaa
Jo edellä mainittujen ja nopeasti kasvavien kustannusten sekä huoltovarmuuden vaarantamisen lisäksi lausunnoissa painotetaan kyberturvan heikentyvän hallituksen esityksessä.
Osaajapula lisääntyy Suomessa ja uudistuksen nopea aikataulu vain lisää odotettavaa kaaosta, joka uhkaa eri palveluita
Vaikuttavuusarvion puute nousi esille todella monissa ministeriöiden ja julkishallinnon virkavastuulla annetuissa lausunnoissa, E2 Tutkimus kirjasi ylös.
Lausuntojen joukossa oli myös jonkin verran lakiehdotusta puoltavia näkemyksiä. Markkinatoimijoiden ja elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöt puolestaan näkevät esityksen mahdollisuutena elvyttää markkinoita, Kustos ry tiedottaa.
Selkeä enemmistö esitti kovaakin kritiikkiä hankintalakiehdotukselle, muiden muassa valtiovarainministeriö, hyvinvointialueet, valtioneuvoston kanslia, puolustusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.
Pirkanmaan liitto arvioi, että samanaikainen kilpailutus ruuhkauttaa markkinat ja nostaa hintoja.
– Tämä johtaisi tilanteeseen, jossa omistajaorganisaatiot kilpailevat keskenään markkinoista sen sijaan, että yritykset kilpailisivat sopimuksista. Tällainen tilanne todennäköisesti kasvattaisi hankintakustannuksia merkittävästi, Kilpailu- ja kuluttajavirasto kuvaa.
Kuntalaisten palvelut monikansallisiin käsiin
Ehdotettu lakimuutos vaikuttaisi myös niihin sopimuksiin, joita sidosyksiköt ovat tehneet markkinatoimijoiden kanssa palveluiden tuottamiseksi kunnille ja hyvinvointialueille, Kustos ry tiedottaa.
Pk-yritysten asema heikkenisi, kun nykyiset sopimukset joudutaan kilpailuttamaan uudelleen. Suuret monikansalliset yhtiöt hyötyisivät muutoksesta. Tästä markkinoiden keskittymisestä suurille toimijoille on Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvityksissään varoittanut.
Tampereen yliopisto huomauttaa, että korkeakoulujen toiminnan erityisvaateet huomioiden markkinoilla ei ole tarjolla kuin yksittäisiä palveluntuottajia ja ehdotetun muutoksen myötä suurten kansainvälisten toimijoiden käyttö todennäköisesti lisääntyisi.
Osa markkinatoimijoista taas pelkää, että kunnat voivat siirtää palvelut omaksi toiminnaksi, mikä ei edistä kilpailua. Moni keskeinen julkistoimija, kuten hyvinvointialueita edustava Hyvil Oy arvioi juuri näin tapahtuvan, myös hyvinvointialueilla.
– Muutoksilla on vaikutusta valtion talouteen, muistuttaa Hyvil, joka huomauttaa myös, että hallitus ei ole kertonut, millä keinoin nämä kustannukset katetaan.
Lapin hyvinvointialue huomauttaa, että kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö harvaan asutuilla alueilla turvaa huoltovarmuuden ja yhteiskunnan palvelut.
– Yhteisesti omistetut ICT-yhtiöt ovat mahdollistaneet alueen pienille kunnille laadukkaat ja kustannustehokkaat kokonaispalvelut, jotka ovat osaltaan varmistaneet kyseisten toimijoiden tietoturvallisuuden, Lapista lausuttiin.
Etelä-Karjalan liiton mukaan pahimmassa tapauksessa sidosyksikkösääntely johtaisi takaisin tilanteeseen, jossa kuntasektorilla olisi jälleen käytössä huomattava määrä erilaisia ja eritasoisia tietojärjestelmiä ja palveluntuottajia.
– Näemme varsinkin nykyisessä turvallisuusympäristössä tässä huomattavia riskejä.
Myös valtiovarainministeriö tuo puolustusministeriön tapaan esiin huolensa kyberturvallisuudesta.
– Sidosyksiköt vastaavat laajasti omistajiensa verkkopalveluista, tieto- ja kyberturvallisuudesta sekä tietovarantojen ja tietojärjestelmien hankinnasta ja ylläpidosta. Näiden toimintojen jatkuvuuden turvaaminen on varmistettava sidosyksikkösääntelyssä.
– Potilasturvallisuus ja hoitopolut vaarantuvat, kun hyvinvointialueet, laboratoriot ja kaikki muut terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt käyttävät eri palveluntuottajia ja operoivat eri järjestelmin ja teknisin edellytyksin, Istekki Oy toteaa.
– Nyt rakennetut ekosysteemit edellä mainittujen tahojen kesken joudutaan hajottamaan.
Vähimmäisomistusvaatimus tyrmistyttää
Liki kahdeksan kymmenestä lausunnonantajasta edellyttää, että vähimmäisomistusvaatimuksesta olisi luovuttava.
Ministeriöt ehdottavat poikkeuksia muun muassa toimialojen, maantieteen ja liikevaihdon perusteella. Alle 20 miljoonan liikevaihdon sidosyksiköt sekä lakisääteisiä tehtäviä hoitavat toimijat tulisi rajata vaatimuksen ulkopuolelle.
Yliopistot ja virastot korostavat, että sääntely ei saa monimutkaistua eikä vaarantaa julkisia intressejä. Ne esittävät, että sääntelyssä huomioitaisiin erityisesti tilanteet, joissa kilpailua ei ole tai toiminta ei vääristä markkinoita.
Lue myös:
