Nuorisotoimi käyttää eniten sosiaalista mediaa kunnissa
Kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan kuntaorganisaatioista eniten sosiaalista mediaa hyödyntää nuorisotoimi (73 %) ja kirjastot (67 %) sekä keskushallinto (37 %), koulut (32 %) ja matkailutoimi (30 %).
– Kunnat käyttävät sosiaalisen median välineinä sekä oman kunnan tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja että tunnettuja palveluja kuten esimerkiksi Facebookia, YouTubea ja Twitteriä, kertoo Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö Pi Krogell-Magni.
Sosiaalisen median käyttöä kaikissa Suomen kunnissa kysyttiin syyskuussa ensimmäistä kertaa. Kuntaliiton kyselyn vastausprosentti oli 40.
Resurssit vaihtelevat
Kunnilla on hyvin vaihtelevat edellytykset toimia sosiaalisessa mediassa. Kyselyn mukaan viidenneksellä kunnista on verkkotiedottaja, jonka työpanosta on resursoitu sosiaalisessa mediassa toimimiseen.
Tavallisempaa on, että työtä tehdään oman toimen ohessa.
– Moni kunta kertoo, ettei heillä ole lainkaan resursseja toimia sosiaalisessa mediassa, kertoo Pi Krogell-Magni.
Sosiaalisen median kautta kunnat pyrkivät tavoittelemaan muun muassa nuoria, oman kunnan asukkaita, vapaa-ajan asukkaita, matkailijoita, kunnasta muuttaneita sekä kulttuuritapahtumista kiinnostuneita henkilöitä. Eri kanavia hyödynnetään tapahtumamarkkinoinnin ja matkailumarkkinoinnin yhteydessä säännöllisesti.
Tapahtumista kertominen, viestintä tietyn kohderyhmän kanssa sekä palautteen vastaanottaminen ovat suosituimpia sosiaalisen median käyttötapoja kunnissa. Sosiaalinen media nähdään myös tapana luoda yhteisöllisyyttä paikallisyhteisöihin.
– On hyvä, ettei sosiaalisen median kanavia yksinomaan käytetä jakelukanavina, Krogell-Magni arvioi.
Yhteensä 11 % kyselyyn vastanneista kunnista kertoo kunnanjohtajan hyödyntävän sosiaalisen median kanavia työroolissaan. Tavallisin tapa näkyä on kunnanjohtajan blogi kunnan verkkosivuilla.
Näillä näkymin viidennes kunnista suunnittelee käyttävänsä sosiaalisen median kanavia vuoden 2012 kuntavaalien yhteydessä.
– Ne kyselyyn vastanneet kunnat, jotka ovat käyttämässä sosiaalisen median kanavia vaalien alla haluavat aktivoida äänestäjiä, tehdä keskustelunavauksia sekä jakaa tietoa ennakkoäänestyspaikoista. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden uudentyyppiselle lähivaikuttamiselle, analysoi Kuntaliiton markkinointipäällikkö Merja Olari-Sintonen.
Fanit ja tyytyväisyys palveluihin mittaavat onnistumista
Kyselyyn vastanneet kunnat mittaavat onnistumistaan sosiaalisen median palveluissa eri tavoin. Mittarina käytetään kävijämäärien seurantaa, Facebook-fanien määriä, sekä kasvanutta kiinnostusta tiettyä tarjottua palvelua tai tapahtumaa kohtaan. Osa kunnista ei käytä mittareita sosiaalisen median kanavien seurantaan.
Kuntien toiminnasta sosiaalisessa mediassa kerrotaan ensisijaisesti kunnan omilla verkkosivuilla sekä mediaviestinnän kautta paikallislehdissä. Myös kilpailuja sisältäviä markkinointikampanjoita hyödynnetään jossain määrin.
– Kyselyn mukaan kaikki eivät ole panostaneet paikkakunnan tarjoamien sosiaalisen median palvelujen markkinointiin, joten käyttäjät eivät välttämättä löydä niitä, muistuttaa Kuntaliiton markkinointipäällikkö Merja Olari-Sintonen.
Viidesosalla toimintaohjeet
Kyselyyn vastanneista kunnista 20 % on laatinut kirjalliset ohjeet henkilöstölle sosiaalisessa mediassa toimimisesta tai sosiaalisen median käytössä. Muutamilla paikkakunnilla ohjeita on laadittu myös luottamushenkilöille.
Neljäsosassa kyselyyn vastanneista kunnista on järjestetty koulutusta sosiaalisen median käytöstä. Ensisijaisesti koulutuksia on järjestetty kunnan henkilöstölle, vähemmän johdolle ja luottamushenkilöille.
Kuntaliiton toteuttamaan kuntien sosiaalisen median käyttöä selvittävään kyselyyn vastanneet henkilöt toimivat kunnassa muun muassa seuraavilla nimikkeillä: viestintäpäällikkö, verkkoviestintävastaava, markkinointivastaava, tiedottaja, hallintojohtaja ja kunnanjohtaja.
(KL)
