Arkistokuva: Ville Miettinen

Nuorisotyö on aiempaa monipuolisempaa, selviää tuoreesta Kunnallinen nuorisotyö Suomessa selvityksestä. Nuorisotyöntekijät mukautuvat muuttuvaan maailmaan ja kohtaavat nuoria yhä useammin perinteisten nuorisotilojen ulkopuolella esimerkiksi liikennevälineissä, kauppakeskuksissa ja digitaalisissa ympäristöissä.

Nuorisotoimi ei ole luopunut vanhoista toimintamalleista, vaan ne on pidetty uusien tapojen rinnalla.

– Nykynuorisotyö ei tule koskaan valmiiksi, koska ajassa olevat kehityskulut vaikuttavat nuorten maailmaan, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Ahonen-Walker sanoo. 

Kuntaliiton ja kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunan yhteistyössä teettämä kysely syventyi selvittämään, mikä kunnallisessa nuorisotyössä on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana. Kyselyyn vastasi 206 kuntaa, joiden alueella asuu yhteensä yli 85 prosenttia Suomen nuorista.

Keskusteluja muuttuvissa ympäristöissä

Liikkuvan nuorisotyön tarkoituksena on tutustua nuoriin heidän luonnollisessa ympäristössään, kysyä kuulumisia ja tarpeen vaatiessa tarjota tukea arjen ongelmiin.

Liikkuva nuorisotyö ei ole aina helppoa. Julkisissa tiloissa nuorisotyöntekijät voivat kohdata vaaratilanteita. Aluksi työaikaa kuluu pelkästään siihen, että työntekijä opettelee, missä ja milloin nuoret kokoontuvat.

Menemällä nuorten luo, nuorisotyö kuitenkin tavoittaa myös sellaisia nuoria, jotka eivät perinteisesti osallistu nuorisotoimintaan.

Kohtaamistilanteet saattavat alkaa varovasti, vaikka vain tervehtimällä nuoria. Pikkuhiljaa suhde syvenee luottamukselliseksi.
– Nuorisotyöntekijät ovat havainneet, että nuorilla on kova tarve kertoa kuulumisistaan tutuille aikuisille, suunnittelija Johanna Kalliomaa sanoo kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunasta.

Nuoret haluavat puhua sekä arjen pulmista että suurista yhteiskunnallisista ilmiöistä. Erityisesti keskusteluja ovat herättäneet ilmastonmuutos, ympäristökysymykset, yksinäisyys, mielenterveys, koulutus ja työelämässä pärjääminen.

Liikkuva työ on erilaista kunnasta riippuen. Pääkaupunkiseudulla nuoret liikkuvat laajoilla alueilla ja nuorisotyöntekijät tapaavat heitä esimerkiksi lähijunissa. Pienemmillä paikkakunnilla nuorten siirtymämahdollisuudet ovat huomattavasti rajatummat. Siksi tavoittaminen vaatii erilaisia keinoja kuin kaupungeissa.

Esimerkiksi Äänekoskella nuorisotilat ovat kesäisin pääosin kiinni, mutta nuorisotyö siirtyy pyörille. KesäKaara kiertää kesän aikana koko Äänekosken aluetta. Liikkuvassa nuorisotilassa eli pikkubussissa kulkee mukana tekemistä pakohuoneesta bändisoittimiin.

Touko-syyskuun aikana liikkuva nuorisotila ehti olla parkissa 130 kertaa, ja sen toimintaan osallistui 4 200 nuorta.

Pelinuorisotyölle riittää kysyntää

Koska nuoret viettävät yhä enemmän aikaa digitaalisissa ympäristöissä, myös nuorisotyö on siirtynyt näille alustoille. Yhdellä nuorisotyöntekijällä on käytössään keskimäärin seitsemän eri kanavaa nuorten kanssa viestimistä varten.

Nopeasti yleistyvä digitaalisen nuorisotyön toimintamuoto on pelinuorisotyö, erityisesti digitaalinen pelaaminen. Kunnat perustavat nuorille yhä enemmän pelitiloja ja järjestävät sekä avoimia että suljettuja peliryhmiä. Ensimmäisiin voivat osallistua kaikki kiinnostuneet nuoret, jälkimmäisillä on tarkempi kasvatuksellinen tarkoitus.

Johanna Kalliomaan mukaan digitaalinen pelaaminen mahdollistaa nuorisotyöllisen tuen, ohjauksen ja yhteisöllisiä kokemuksia pelaamisesta kiinnostuneille nuorille.

– Nuori voi olla esimerkiksi ujo, yksinäinen tai perheen taloudelliset resurssit eivät mahdollista pelaamista siinä laajuudessa kuin nuorella on toiveena, Kalliomaa sanoo.

Digitaalinen pelaaminen on nuorten keskuudessa erittäin suosittua. Pelaajabarometri vuodelta 2018 tuo ilmi, että 97,7 prosenttia 1019-vuotiaista pelaa digitaalisia pelejä. Suosion vuoksi kysyntää pelitiloille ja pelinuorisotyölle on tällä hetkellä enemmän kuin kunnat pystyvät järjestämään.

Muuttunut päätöksenteko

Nuorisotyön päätöksenteko on sekin kehittynyt, ja siirtynyt osaksi laaja-alaisempaa päätöksentekoa.

Nuorisotyön ohjaus ja päätöksenteko on monin paikoin siirtynyt substanssilautakunnista laaja-alaisiin sivistys-, opetus- tai hyvinvointilautakuntiin.

Työntekijät näkevät muutokset nuorisotyön kannalta monin tavoin myönteisinä. Esimerkiksi nuorisotyön strategisen ohjauksen vahvistuminen ja nuorisotyön ammattiosaamisen hyödyntäminen monialaisissa hankkeissa ovat olleet tervetulleita muutoksia.

Ongelmiakin on. Huolta nuorisoalan työntekijöissä herättää esimerkiksi nuorisotyöllisen osaamisen oheneminen päätöksenteon ylemmillä portailla ja voimavarojen siirtyminen muiden kuin nuorisotyön palveluiden kehittämiseen.

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*