Aikapula vesittää kouluruokailut – "Vartissa ei ehdi jonottaa, syödä riittävästi ja hakea tarvittaessa lisää"

– Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt. Kouluateria on monille päivän ainoa lämmin ateria. Tämä näkyy siinä, että maanantaisin ruokaa kuluu enemmän, sanoo toiminnanjohtaja Silja Varjonen Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta.

Ruukku ry on valtakunnallinen ruokakasvatuksen asiantuntijaorganisaatio, joka huomauttaa ruokailun osuuden olevan koulutuksen kokonaiskustannuksista alle kuusi prosenttia.

Lisäksi yhdistys tiedottaa, että kouluruokailuun käytettävät resurssit ovat poliittinen päätös.

– Kouluruokailu ei ole pelkkä menoerä, vaan mahdollisuus tukea lasten ravitsemusta ja oppimisen edellytyksiä, huomauttaa Silja Varjonen.

Riittävästi aikaa

Vain neljäsosassa kouluista toteutuu yli 25 minuutin ruokailuaika.

– Vartissa ei ehdi jonottaa, syödä riittävästi ja hakea tarvittaessa lisää, kertoo ruokakasvatuksen asiantuntija Aliisa Hyvönen.

– Liian kiireinen ja hälyinen ruokailutilanne saattaa johtaa siihen, että oppilas jättää ruokailun kokonaan väliin, jatkaa Hyvönen tiedotteen mukaan.

Usein ruokailuaika on liian lyhyt, koska tilat ovat liian ahtaat oppilasmäärälle.

Erilaisin järjestelyin ruokailuun on mahdollista saada väljyyttä.

– On aivan turhaa hermostua ruokailussa levottomasti käyttäytyvistä oppilaista tai siitä, että ruoka jää syömättä, jos aikuiset eivät ole järjestäneet syömiseen riittävästi aikaa, korostaa Hyvönen.

Aikuisia toivotaan mukaan

Ruukku ry kertoo, että ruokakasvatuksen viikolla 17.-21.3. nostetaan esille kouluruokailun merkitystä.

Kuntien budjeteista merkittävä osa menee varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen.

Tiedotteessa nostetaan esiin kuntien roolia myös kouluruokailun kannalta.

Yhä useampi oppilas jättää kouluruuan syömättä, yläkoululaisista jopa joka kolmas.

Kouluruokailuun osallistumista voidaan lisätä varmistamalla, että ruokailussa on riittävästi aikuisia mukana. Se rauhoittaa tilannetta ja lisää ruokailun sosiaalista turvallisuutta.

– Monet haastattelemistamme lapsista ja nuorista toivovat, että aikuisia olisi enemmän läsnä ruokailussa. Ohjattu ruokailutilanne on lasten oikeus, joka on kirjattu myös perusopetus- ja varhaiskasvatuslakiin, sanoo toiminnanjohtaja Silja Varjonen.

Jotkut kunnat säästävät vähentämällä ateriaetuun oikeutettujen aikuisten määrää, mikä puolestaan vähentää henkilöstön määrää ruokailussa.

Näin on tapahtunut muun muassa Jyväskylässä, tiedotteessa kerrotaan.

Ateriaetu on verotettava luontoisetu, eli ruoka ei ole ilmaista valvovalle opettajalle.

Valtuustolla aloiteoikeus

Ravitsemussuositusten noudattaminen tulee asettaa kriteeriksi, kun ruokapalvelutuottaja kilpailutetaan tai laaditaan palvelusopimus.

Myös valtuusto voi tehdä aloitteita koulujen ja päiväkotien ruokatarjonnasta, jatkaa Ruukku ry tiedotteessaan.

Ruokakasvatuksen viikkoa vietetään 17.–21.3.2025. Teemaviikko on tarkoitettu kaikille lapsille ja nuorille sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. 

Ruukun kuntavaalitavoitteet

• Lisätkää aikuisten määrää ruokailussa tarjoamalla ateriaetu kaikille lasten ja nuorten kanssa ruokaileville 
• Huolehtikaa, että kouluruokailuun on riittävästi aikaa, vähintään 30 minuuttia kouluruokailusuositusten mukaisesti.
• Riittävä ruokailuaika pitää varmistaa jo uusia koulurakennuksia suunniteltaessa. 
• Varmistakaa, että kouluissa tarjottava ruoka on kouluruokailusuositusten ja ravitsemussuositusten mukaista.    Katso tästä, mitä mieltä lapset itse ovat.

Lähde: Ruukku ry

Lue myös:

Yhdestä kouluruokailun avusta tingitään yhä useammassa koulussa – Trendi voi vaikuttaa erityisesti lapsiin, joiden jaksaminen on jo muutenkin koetuksella