Yhdestä kouluruokailun avusta tingitään yhä useammassa koulussa – Trendi voi vaikuttaa erityisesti lapsiin, joiden jaksaminen on jo muutenkin koetuksella
Haarukan ja veitsin saa pysymään lautasliinaan käärittynä parin sormen koukussa, kun loput sormet kannattelevat joskus kuumaltakin tuntuvaa lautasta. Lapset keksivät nopeasti erilaisia keinoja, jotta kouluruokailu sujuu myös ilman tarjotinta. Kuva: Seppo Haavisto
Trendinä on ruokatarjottimen käytön vähentäminen kouluissa eri puolilla Suomea.
Näin arvioi Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Manninen, joka huomauttaa, että tarjottimella on oma roolinsa ruokailussa.
– Ruokatarjotin on kehitetty sujuvoittamaan ruokailun kokonaisuutta. Se auttaa hahmottamaan, miten ateria koostetaan tarkoituksenmukaisesti.
– Tarjottimella olevalle lautaselle koululaista kannustetaan koostamaan sopivassa suhteessa muiden muassa salaattia ja muita kasvislisäkkeitä, pääruokaa ja sen mahdollista hiilihydraattilisäkettä.
Lautasmallin mukaisesti esimerkiksi pääruoan osuuden olisi hyvä olla neljäsosa kokonaisuudesta.
– Puolet lautasesta pitäisi täyttää kasviksilla.
– Tarjottimella voi olla leipä ja siihen kuuluva levite ja ruokajuoma. Aterimet ja lautasliinan saa siihen kätevästi kerättyä mukaan. Samalla tarjotin on kätevä murujen kerääjä ja näin ruokapöydille ei kerry niin paljon siivottavaa.
Ravintoa on saatava riittävästi
Monelle koululaiselle kouluruokailun aikataulu voi tuntua tiukalta, ja siihenkin liittyen tarjotin helpottaa ruokailun joustavaa etenemistä, tiivistää ajankäyttöä.
Joillekin oppilaille voi olla helpompi muistaa ottaa ja kuljettaa kerralla kaikki tarvittava, kun on tarjotin, johon voi kerätä kaiken.
– Jotkut oppilaat häiriintyvät toisia enemmän, jos pitää jonottaa useammalla kerralla ja nousta pöydästä syöminen keskeyttäen.
– Joukkoruokailussa ruokaa ja siihen kuuluvia välineitä kerätään tiiviissä tahdissa, ja pienempiä oppilaita tarjotin palvelee erityisesti asiakasnäkökulmasta.
Lähtökohta ruokailun järjestämisessä on, että lapset ja nuoret saavat riittävästi ravintoa, opetusneuvos jatkaa.
– Varsinkaan pienemmillä oppilailla ei ole osaamista tai kykyä kantaa kaikkea yhtä aikaa, ja siinä voi tapahtua törmäilemisiä.
Huonoin vaihtoehto on, jos ateriasta jää sitten osia ottamatta.
– Esimerkiksi riittävä veden juominen varsinaisen ruokajuoman ohella on tärkeää oppilaan jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta.
Monessa kunnassa ja koulussa on päädytty tarjottimien käytön vähentämiseen, koska se säästää energiaa ja pesuainetta, kuluja ja tiskauksen työmäärää.
– Ympäristöystävällisyyttä ja hävikin vähenemistä on käytetty syynä tarjottimista luopumiselle, Manninen tietää.
Mitään valtakunnallista suositusta ei ole tarjottimen käytön vähentämiselle peruskouluissa, Manninen vahvistaa.
Jos esimerkiksi toisen asteen opetuksessa tarjottimien käyttöä vähennetään, niin silloinkin on mietittävä ruokailua kokonaisuutena.
– Ruokailun voi toteuttaa ilman tarjottimia, kun on otettu huomioon tilaratkaisut, ajankäyttö, ruoan tarjolle pano ja kulkeminen ruokailutilassa sekä turvattu lautasmallin mukaisen aterian toteutuminen.
Kaikki syö, sitä tahdotaan
Mitä pitää ottaa huomioon, jos tarjottimista luovutaan, Marjaana Manninen?
– Kuka käy pyyhkimässä ruokailijaryhmien välillä pöytiä? Onko syytä olla vesi- ja maitokannuja sekä leivät levitteineen katettuna ruokapöydillä?
Kuntien ja koulujen tavoitteena on, että lapset syövät tarpeeksi kouluruokaa.
– Kaikki syö, se on yhteinen tahtotila, Manninen täsmentää.
– Jos oppilaat eivät syö riittävästi, he eivät todennäköisesti jaksa keskittyä opintoihinkaan.
Ympäristöystävälliset teot ovat viisasta toimintaa, mutta aterian päätarkoitus on syytä pitää mielessä, Manninen miettii.
Ekotekojen ja lasten riittävän ravinnon saamisen ei tarvitse olla millään tavoin ristiriidassa.
Yksi keskeinen tekijä on aika. Lapsille on rajattava olosuhteisiin nähden riittävästi aikaa syödä kouluruokaa.
– Hinta, aterian järjestämisen taloudellinen kestävyys on yksi arvioitava asia. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
Työkuorma kevenee
Keravan kaupungin ateriapalvelupäällikkö Riitta Oinonen on myös havainnut, että ruokatarjottimien käyttö on vähentynyt kunnissa.
Näin on toimittu myös Keravalla.
– Kyllä tosi moni koulu ja kunta ovat poistaneet tarjottimia käytöstä.
Syitä tarjottimien käytön vähentämiseen on useita. Vettä säästyy aika paljon, kun tarjotinkorit eivät mene tiskikoneen läpi, Oinonen lisää.
Työntekijän kannalta työkuorma keventyy, kun verrattain painavia tarjottimia ei ole käsiteltävänä tiskilinjassa.
Kun tarjottimia on paljon, niin siinä on monen työntekijän ranteetkin kovilla. Tarjottimien vähentyessä tiskaamiseen käytettävä aika vähenee.
Oinonen on ollut muutaman kuukauden ajan töissä Keravan kaupungin palveluksessa.
Ruokatarjottimien käytön väheneminen ei tullut hänelle uutena linjauksena eteen Keravalla, vaan hän on nähnyt saman kehityksen muuallakin.
Kolmosluokalta lähtien ilman tarjonta
Oinonen huomauttaa, että kaikista pienimmille oppilaille ruokatarjotin yleensä on järjestetty.
Kolmos- ja nelosluokilta lähtien pyritään toimimaan ilman tarjotinta. Ja keittoruokapäivinä tarjotinta edelleen pyritään käyttämään.
Palautetta tarjottimiin liittyen ei ole juurikaan annettu, ei hyvää eikä huonoa.
Suurin osa oppilaista ei vaikuta tarjotinta kaipaavan. Tarjottimen käytön vähentämisen vaikutuksia joka tapauksessa seurataan tarkasti, Oinonen lisää.
Ja esimerkiksi ruokatarjottimen merkitystä erityistukea tarvitsevien koululaisten kannalta on pohdittava, Oinonen vastaa.
– Sitä selvitetään.
Keravalla pyritään muutenkin aktiivisesti kokoamaan mielipiteitä ja näkemyksiä kouluruokailun kehittämiseksi, Oinonen jatkaa.
– Meillä on muiden muassa ruokaraadit, joissa opettajien ja oppilaiden näkökulmat pääsevät esiin.
Yhdessä pohditaan sitä, miten saataisiin ruokahävikin määrää vähennettyä.
– Ja sitä, miten voimme parantaa yhdessä ruokapalveluita ja tehdä oppilaiden ruokailusta miellyttävämpää.
Koulukohtaisesti ja tilojen mukaan on mahdollista järjestää kouluruokailua. Rehtorit voivat vaikuttaa koulujen käytäntöihin, Oinonen lisää.
Kunnilla hyvä mittarivalikoima
Osallistutaanko kouluruokailuun päivittäin? Onko kouluruokailutilanne kiireetön?
Näitä kouluruokailuun ja muuhun syömiseen liittyviä asioita kysytään oppilailta itseltään kouluterveyskyselyssä. THL:n ja Opetushallituksen yhteistyönä toteutetun koulu- ja oppilaitoskyselyn tulokset raportoidaan Teaviisarin kautta.
Tiedot kuvaavat kunnan toimintaa koululaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi muiden muassa kouluruokailun järjestämisessä.
Kouluruokailun järjestämiseen liittyy erilaisia mittareita ja työvälineitä, joita hyödyntämällä kunnat ja koulut voivat selvittää nykytilaa ja kehittää kouluruokailuaan, opetusneuvos Marjaana Manninen huomauttaa.
Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.
– Alempien vuosiluokkien opetuksessa voisi rauhallisemmassa tilassa, vaikka omassa kotiluokassa ja oman opettajan ohjauksessa, harjoitella itsenäistä ruoan annostelua ja yhdessä syömistä, Manninen huomauttaa toimintatavasta, joka onkin tuttu monelle koululaiselle Suomessa.
– Pienille oppilaille on tärkeä jakaa tietoa ja antaa käytännöllisiä esimerkkejä, miten eri ruokalajien annoksia voidaan koostaa.
Näin oppilas saa sopivia määriä ruokaa oikeassa suhteessa, lautasmallin mukaisesti, Manninen lisää.
Lue myös:
Nyt kyllä ei ole asiaan perehdytty kunnolla. Suunnittelen ammattikeittiöitä. Minulla on asiakkaana kymmeniä kuntia, joissa tarjottimet eivät ole käytössä. Ruokailu sujuu vaivattomasti ilman tarjotinta. Itseasiassa pienten oppilaiden on helpompi kantaa lautanen ja lasi kuin tarjotin. Ja tästä on tosiaan jo vuosien kokemus. Ruokailuaikaa ei lisää se, että ei ole tarjotinta, pikemminkin päinvastoin. Tarjottimia mahtuu pesukoriin vain 8. Tarjottimista muodostuu pesukuormaa kaksinkertainen määrä lautasiin verrattuna. Joten ympäristö kiittää, kun tarjottimia ei ole. Mitä tulee ruokailussa koettuun kiireeseen, se aiheutuu huonosta organisoinnista. Onneksi yleistymässä on malli, jossa yläkoulun aineenopettajatkin tuovat tietyn aikataulutuksen mukaan oppilaat syömään. On äärimmäisen tärkeää ja suositusten mukaistakin, että aikaa ruokailulle on riittävästi. Tarjottimet eivät kuulu tähän jaksotusasiaan ollenkaan.