Ammatillinen koulutus on kuntien kasvava voimavara
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela (vas.) ja liiton projektipäällikkö Emma Holsti puhuivat ammatillisesta koulutuksesta kuntien elinvoiman vahvistajana. Esitys keräsi Kuntatalon salin tupaten täyteen (noin 70 henkeä) torstaina Kuntamarkkinoilla. Kuva: Jouni Lampinen
Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille kasvaa entisestään TE-uudistuksen toteutuessa. Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien järjestettäväksi ensi vuoden alussa.
– Ammatillisella koulutuksella voidaan vahvistaa merkittävästi kuntien elinvoimaa, Kuntaliiton projektipäällikkö Emma Holsti sanoo.
TE-uudistuksen kynnyksellä on hyvä pohtia ammatilliseen koulutukseen liittyviä asioita mahdollisimman laajalti kunnissa, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela jatkaa.
– Kunnat järjestävät ammatillista koulutusta. Kunnat voivat omistajina ohjata oppilaitosten toimintaa. Kunnat rakentavat jatkossa paikallista TE-kokonaisuutta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunnilla on siis erinomaiset edellytykset vaikuttaa esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuuteen ammatillisen koulutuksen kautta.
Tueksi hyviä käytäntöjä
Oppilaitokseen liittyvään omistajaohjaukseen kuuluvia asioita ovat muun muassa yhtiöjärjestys, osakassopimus, hallituksen toiminta ja nimitykset sekä linjaukset, konserniohje, konsernijohdon toiminta sekä talousarviotavoitteet.
Näillä kaikilla omistajaohjaukseen liittyvillä osa-alueilla voidaan tukea tavoitteita, jotka liittyvät kunnan elinvoiman parantamiseen.
– On tarve vahvistaa ja luoda hyviä käytäntöjä omistajaohjauksen tueksi ja yhteisten tavoitteiden luomista varten, Kallio-Savela ja Holsti myöntävät.
Kuntien ja oppilaitosten välinen yhteistyö on hyvä rakentaa monille eri tasoille, strategisesta kumppanuudesta lähtien.
– Arkinen vuorovaikutuskin on tärkeää, Kallio-Savela huomauttaa.
Säästöt vaikuttavat toimintaan
Kaikkien kuntapäättäjien on hyvä olla tietoisia paikallisesta ja alueellisesta ammatillisen koulutuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.
– Koska se vaikuttaa jatkossa myös kuntien elinvoimaan ja talouteenkin, Kuntaliiton asiantuntijat huomauttavat.
Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu 120 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.
– Leikkausten kaikkia pitkäaikaisia vaikutuksia ei ole edes vielä nähty, mutta koulutuksen järjestäjät ovat kuitenkin jo joutuneet käynnistämään talouden sopeuttamisohjelmia, Kallio-Savela sanoo.
Holsti toivoo, että ammatillisen koulutuksen rahoitus olisi jatkossa mahdollisimman vakaalla pohjalla eli rahoituksen taso olisi paremmin ennakoitavissa kuin nyt on ollut.
Joka tapauksessa ammatillisella koulutuksella vastataan moniin murroskohtiin, joita nyt on työelämässä, muun muassa vihreän siirtymän vaatimiin osaamistarpeisiin.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjätaho voi olla kunta, useamman kunnan muodostama kuntayhtymä tai kuntien omistama osakeyhtiö, Kallio-Savela ja Holsti selventävät.
Heidän mukaansa tällä hetkellä on vaihtelua siinä, miten eri kunnat tosiasiallisesti omistajaohjaavat omistamiaan ammatillisia oppilaitoksia.
Lue myös:
