Ammatillinen koulutus uudistui – Opiskelijoiden ja opettajien tuki riippuu nyt koulutuksen järjestäjästä
Lisääntynyt hallinnollinen työ voi vähentää opettajien aikaa työsaleissa.
Kuva: Ville Miettinen
Uusi, osaamiseen perustuva suoritustapa voi parhaimmillaan nopeuttaa ammatillisesta koulutuksesta valmistumista – ja pahimmillaan lisätä opettajien työtaakkaa ja ammatillista yksinäisyyttä.
Lopputulos riippuu koulutuksen järjestäjästä. Järjestäjien vastuu lisääntyy ammatillisen koulutuksen reformin seurauksena.
– Koulutuksen järjestäjillä on suuri vastuu miettiä oikeita ratkaisuja, jotta lähiopetusta, työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä erityisopetusta ja opinto-ohjausta olisi mahdollisimman monipuolisesti tarjolla, sanoo Hämeen ammattikorkeakoulun yliopettaja, tutkimuspäällikkö Jaakko Helander.
Helander kuuluu työryhmään, joka on tutkinut reformin osaamisperusteisen ajattelun omaksumista joulukuussa julkaistun Amisbarometrin aineiston perusteella.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ammatillinen koulutus uudistui vuoden 2018 alussa. Enää ammattiin opiskelevien etenemistä ei mitata lusittujen oppituntien, vaan osaamisen määrällä. Reformissa opintojen suoritustapa muuttuu osaamisperusteiseksi ja opiskelijoista tulee ammatillisen koulutuksen asiakkaita, osaamisen hankkijoita.
Jatkossa kukin voi edetä opinnoissaan itselleen sopivaan tahtiin. Harrastuksissa, töissä ja aiemmissa opinnoissa hankittuja taitoja ei tarvitse tankata ammattioppilaitoksissa. Riittää, kun osaamisensa osoittaa näytöllä.
Opiskelijoiden kyky omaksua osaamisperusteinen ajattelu kuitenkin vaihtelee. Vanhempien koulutus, sukupuoli ja koulutusala näyttävät vaikuttavan siihen, miten helppoa koulutusuudistuksen uuden osaamisajattelun omaksuminen on.
Helanderin mukaan korkeasti koulutettujen vanhempien lapsella näyttäisi olevan muita paremmat edellytykset surffailla mahdollisuuksien viidakossa.
– Parhaimmillaan itsenäinen opiskelija, joka osaa suunnitella opintojaan, hyödyntää mahdollisuuksia ja jolla on hyvät akateemiset taidot, pystyy tekemään tutkinnon nopeasti. Kuitenkin väitän, että iso joukko nuoria, jotka valitsevat ammattiopiston, eivät välttämättä ole niin itsenäisiä opiskelijoita tai tunnista sitä, mitä osaamisperusteinen ajattelu tarkoittaa, Helander sanoo.
Jos opiskelija ei saa kiinni osaamisperusteisesta ajattelusta, hänen potentiaalinsa, lahjakkuutensa ja mahdollisuutensa eivät välttämättä täysin toteudu. Helanderin mukaan se voi johtaa siihen, että tällaisen oppijan kohdalla reformin tavoite ei toteudu, vaan hän päätyy suorittamaan ammatillisen koulutuksen entisenkaltaisena kolmevuotisena kouluna.
Helanderin mukaan paras lääke on riittävä ohjaus ja opettajan tuki. Paljon keskustelua herättänyt lähiopetuksen määrä ei ole pääkriteeri, vaan riittävä ohjaus sekä koulussa että työelämässä, hän uskoo.
Myös opettajat tarvitsevat tukea muutoksessa
Tukea eivät tarvitse vain opiskelijat, vaan myös opettajat, sanoo Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen tutkijatohtori Antti Maunu.
Vuoden alusta voimaan astunut reformi ei ole ensimmäinen ammatillisen koulutuksen uudistus. Itse asiassa koulutusta on uudistettu tiuhaan jo 1970-luvulta alkaen. Kun kalliina pidetystä koulutuksesta on tehty säästöjä, ne on usein kohdistettu johtoportaaseen.
– Hallinnosta aina leikataan, mutta se tarkoittaa että hallinnolliset työt valuvat opettajille, Maunu sanoo.
Hallintotasolta lähtevät reformit eivät ole aina onnistuneet huomioimaan opettajien lisääntyvää kuormitusta.
– Organisaatiouudistusten seurauksena yksittäisellä esimiehellä saattaa olla hillitön määrä alaisia. Esimiehet eivät ehdi olemaan opettajien tukena muutoksessa. Puhutaan ammatillisesta yksinäisyydestä, Maunu sanoo.
Jos opettajien työnkuva, työaika ja heihin kohdistuvat vaatimukset muuttuvat uudistuksissa, heillä voi olla entistä vähemmän aikaa tehdä itse opetustyötä.
– Hallinnollinen työ, raportointi ja lomakkeiden täyttäminen vie ajoittain hyvinkin paljon opettajien aikaa. Se on pois työsaleista, joissa opettajat oikeasti haluaisivat olla.
Yksilöllinen ei tarkoita yksinäistä
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian viimeisintä suurta uudistusta alettiin toteuttaa jo vuonna 2015. Vuoden 2017 alussa yhtymän kuusi tulosyksikköä palveluineen yhdistettiin yhdeksi oppilaitokseksi. Sitä seurannutta vuotta leimasivat uuden luominen, tulevan odottaminen ja vanhasta pois oppiminen, ja muutos on käynnissä edelleen, Omnian ammatillisen oppimisen rehtori Maija Aaltola kertoo.
– Johtamismalli rakennettiin asiakaslähtöiseksi ja opettajan työnkuvaa uudistettiin, Aaltola sanoo.
Viime syksynä Omniassa lopetettiin uusien opiskelijoiden massatestaaminen lukuvuoden aluksi. Vanha käytäntö vei erityisopettajien työaikaa pitkälle syksyyn.
Nyt opiskelijoiden erityisopetuksen tarve selvitetään aiemman oppimishistorian, keskustelujen ja havainnoinnin perusteella. Se on vapauttanut erityisopettajat ammatillisten opettajien pedagogiseksi tueksi, Aaltola sanoo.
Uudessa tehtävässä opettajat suunnittelevat ja tukevat opiskelijoiden oppimisprosessia, toteuttavat oppimistilanteita, antavat palautetta, arvioivat kehitystä ja ohjaavat opiskelijoita työpaikoilla.
Aaltola uskoo, että ammatillisen koulutuksen reformi voi lisätä oppijoiden opettajilta saamaa tukea. Kun nopeat ja itsenäiset opiskelijat voivat edetä omaan tahtiinsa, opettajien aikaa vapautuu niille, jotka tarvitsevat enemmän opetusta.
– Reformi on leimattu opetuksen vähentymisen syyksi, vaikka oikea syy ovat koulutussäästöt. Yksilöllinen opiskelu ei tarkoita yksinäistä opiskelua, Aaltola sanoo.
Tämänpäivän keskusteluun aiheeksi tulee lisätä työnantajien ymmärrys siitä mitä tarkoittaa perehdytys ja perehdyttäminen. Tätä ei yrityksissä haluta tehdä eikä ole aikaa vaikka on kuudenkuukauden koeaika. Tämäkin yli sadassa työpaikassa on seuraavanlainen esim. Tässä pulpetti ja tuolta löytyy kahvio sekä vessa. Olen sitä mieltä että tähän tulisi reagoida. Ainakin kertoa, että ei tule yllätyksenä.