Harrastamisen esteitä poistetaan

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok., on asettanut työryhmän selvittämään, mitä opetustoimen, kulttuurin, taiteen, liikunnan ja nuorisotoimen aloilla on tehty ja voidaan tehdä lasten ja nuorten harrastusten edistämiseksi.

Tarkoitus on saada aikaan ehdotus, jolla jokaiselle lapselle ja nuorelle turvattaisiin mahdollisuus ainakin yhteen mieluisaan harrastukseen.

Työryhmä tehtäviin kuuluu kartoittaa mahdollisia esteitä harrastamiselle sekä koota olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Edelleen työryhmältä odotetaan näkemystä siitä, miten harrastamisen tukeminen voidaan ottaa osaksi valmisteilla olevaa valtakunnallista nuorisopoliittista ohjelmaa.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi edistää lasten maksutonta tai kohtuuhintaista harrastustoimintaa. Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan valtakunnalliseksi ja rahoitusta suunnataan myös lasten taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamiseen.

– Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen, eikä perheen taloudellinen tilanne saa sulkea lasta harrastusten ulkopuolelle, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen perustelee työryhmän työtä.

– Harrastamisen esteitä voivat olla esimerkiksi yksinäisyys ja mukaan lähtevien kavereiden puute, harrastamisen korkea hinta, asuminen syrjäseudulla tai puutteellinen kielitaito. Mieleistä harrastusta voi olla vaikeaa löytää, hän luettelee harrastamisen esteitä.

– Tavoitteena on laskea harrastamisen kustannuksia, purkaa muita harrastamisen esteitä ja tuoda erilaiset harrastukset nykyistä paremmin lasten saataville. Työ lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi on tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä, Grahn-Laasonen sanoo.

 

Tehdyt toimet ja hyvät käytännöt esiin

 

– Työryhmän tehtävä on kartoittaa jo tehdyt toimet, koota hyviä käytäntöjä ja tehdä ehdotuksia, sanoo Kuntaliittoa työryhmässä edustava erityisasiantuntija Leena Pöntynen.

– Olettaisin, että jossain vaiheessa hakuun tulevat sitten kärkihankerahat aiheeseen liittyen. Voisi siis sanoa, että tämän työryhmän myötä pyritään vastaamaan jo etukäteen tulevaisuuden kunnan hyvinvoinnin edistämisrooliin lasten ja nuorten osalta.

Pöntynen näkee työryhmän työn mahdollisuutena, ei uusina velvoitteina kunnille.

– Siihen ainakin oma työskentelyni ryhmässä tulee tähtäämään.

Työryhmän puheenjohtaja on johtaja Tiina Kivisaari OKM:stä. Jäsenet edustavat pääasiassa järjestöjä. Kunta-alaa työryhmässä edustavat Pöntysen lisäksi Hämeenlinnan palvelupäällikkö Noora Herranen sekä Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio.

Ryhmän toimikausi päättyy helmikuun lopussa 2017.