Kesälomien siirtäminen ei ole ainoa tapa helpottaa kausittaista työvoimapulaa

Koululaisten kesälomien siirtäminen nykyistä myöhäisempään aikaväliin on saanut kannatusta esimerkiksi matkailu- ja ravintoalalta Maralta sekä palvelualojen ammattiliitolta Pamiltakin.

Kesälomien siirtämistä on pohdittu aiemminkin, mutta kuluvana keväänä tämä aihe on ollut erityisen vahvasti pinnalla.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen vastaa, että kesälomista puhuttaessa on hyvä huomioida, puhutaanko lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta vai perusopetuksesta.

– Keskeisin ero on varmaankin se, että perusopetusasetus määrää lukuvuoden päättymispäivän. Toisella asteella tällaista määritystä ei ole. Laissa ammatillisesta koulutuksesta säädetään, että opiskelu suunnitellaan yksilöllisesti kullekin opiskelijalle (HOKS).

– Toisen asteen koulutuksessa koulutuksen järjestäjällä on paljon sananvaltaa.

Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa siis loma- ja opiskeluaikojen joustavaa rytmittämistä toisella asteella.

Riskejä on

Kannatatko sitä, että kesäloma alkaisi perusopetuksen puolella vasta juhannuksena, Ilkka Eronen?

– En voi sitä suoraan kannattaa. Siinä on riskejä. On otettava monta asiaa huomioon, muun muassa julkisen liikenteen aikatauluista ja yhteishausta sekä erilaisista tukipalveluista lähtien.

Moni asia muuttuisi, jos kesälomaa siirrettäisiin. Taloudelliset arviot olisi tehtävä kattavasti, myös julkisen talouden osalta, Eronen lisää.

– Kysymys kesäloman siirtämisestä on laajasti kuntiin vaikuttava asia.

– Tässä on hyvä huolehtia siitä, että ei vain yhden elinkeinoalan tai koulutusasteen mukaan kartoiteta vaikutuksia.

Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden sovittaminen uuteen loma-aikaan vaatisi tarkkaa suunnittelua.

Ilkka Eronen huomauttaa, että myös lasten näkökulmaa olisi hyvä avata.

– Kun he ovat tällaisen ison muutoksen kohteina, niin heidät olisi hyvä osallistaa tähän prosessiin. Lapsilta voidaan saada näkökulmia, joita ei kenties muuten olisi edes osattu ajatella.

Tavoitteena on voittajien kehä

Ilkka Eronen näkee, että matkailun ja ravintola-alan puolellakin voitaisiin löytää uusia ratkaisuja jo nykyisissä raameissa, ja nimenomaan toisen asteen puolelta.

– Voidaan lisätä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja työelämän välillä. Lainsäädäntö on joustava ja tukee nimenomaan tätä. Yhteistyö onkin selvitysten perusteella erittäin hyvällä tasolla, toki aina voi parantaa.

– Tavoitteena on tietenkin tilanne, jossa voittajia olisivat opiskelija, työelämä sekä koulutuksen järjestäjäkin.

Ammatillisen koulutuksen puolella osaamista hankitaan ja osoitetaan jo nykyään pitkälti työelämässä.

– Ja esimerkiksi kesätöissä voidaan hyödyntää oppi- ja koulutussopimuksia. Näkisinkin entistä tiiviimmän yhteistyön koulutuksen järjestäjien ja työelämän välillä ammatillisen koulutuksen mahdollisuutena helpottaa tätä kausittaista työvoimapulaa.

Eurooppalainen malli

Sekin hyvä muistaa, että monialaisessa ammatillisessa koulutuksessa on muitakin kausialoja matkailun lisäksi. Esimerkiksi luonnonvara-aloilla vuodenajat ohjaavat osaamisen hankkimisen aikataulutusta hyvinkin voimakkaasti, Ilkka Eronen kertoo.

–  Vehnän viljely on aika toivotonta tammikuussa.

Ilkka Eronen ymmärtää senkin, että tietyillä elinkeinosektoreilla halutaan todennäköisesti nimenomaan perusopetuksen kesäloma-aikoja muuttaa.

Jos näin lopulta tehtäisiin, niin Suomi olisi tässä suhteessa entistä enemmän kaltaistensa linjoilla.

– Loma-ajan siirtämisellä mentäisiin eurooppalaiseen suuntaan.