Kirjastot rikkoivat kävijäennätyksiä Helsingistä Ouluun

Vuosi 2019 oli vilkas kirjastoille. Sekä kävijä- että lainamäärät kasvoivat useissa kaupungeissa. Monissa tehtiin myös ennätyksiä.

Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston kävijämäärä oli viime vuonna historiansa suurin ja hätyytteli kahta miljoonaa kävijää. Tampereen kaupunginkirjastossa taas vieraili 2,9 miljoonaa ihmistä, eli enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2005.

Helsingissä kirjastoissa käytiin ennätyksellisesti yli yhdeksän miljoonaa kertaa. Fyysiset kirjastokäynnit nousivat jopa 38 prosenttia vuodesta 2018. Asiakkaille tehtiin Helsingissä myös uusia kirjastokortteja ennätysmäärä: lähes 47 000 kappaletta.

Käyntien lisäksi myös lainausten määrä kasvoi. Erityisen nopeasti nousi e-kirjojen ja e-äänikirjojen suosio, vaikka kokonaislainamääristä ne muodostavat vielä vain pienen osan.

Esimerkiksi Pirkanmaan PIKI-kirjastojen e-aineistojen lainat lisääntyivät 53 prosenttia. PIKI-kirjastojen yhteinen e-kokoelma oli kovalla käytöllä: jokainen e-kirja tai e-äänikirja oli lainassa vuoden aikana keskimäärin 25 kertaa kahden viikon laina-ajalla.

E-aineistojen käyttötavoissa mobiilisovelluksen käyttö kasvoi ja lukuohjelman käyttö väheni. Helsingissä digilehtien kasvu lähes tuplaantui ja äänikirjalatausten määrä kasvoi 84 prosenttia edellisvuodesta.
Samalla, kun e-aineiston suosio lisääntyi, musiikkiäänitteiden lainaaminen väheni monissa kirjastoissa ympäri maan.

– Painetun aineiston lainamäärien kasvu on todella iloinen asia, koska samaan aikaan aiemmin erittäin suosittujen musiikkiäänitteiden lasku on ollut nopeaa, sanoo Helsingin kaupungin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen.

Oodi ja paikalliset ponnistukset

Helsingissä suurin syy kirjastokäyntien nousuun oli Helsingin keskustakirjasto Oodi. Kaikkiaan Oodin ovi kävi vuonna 2019 yli kolme miljoonaa kertaa.

Oodin suosio on tuonut näkyvyyttä myös muille Helsingin ja koko Suomen kirjastoille. Kirjastoista ja lukemisen tärkeydestä on viime vuonna keskusteltu paljon, mikä näkyy myös kävijämäärissä, sanoo Porvoon kaupungin kirjastopalveluiden päällikkö Malin Hollmén.

– Oodin avaamisen myötä kirjastot ja Suomen kirjastolaitos saivat paljon positiivista julkisuutta. Tämän lisäksi on paikallisia syitä kävijä- ja lainamäärien nousuun.

Esimerkiksi Porvoo järjesti kirjastoissa runsaasti tapahtumia, teki aktiivista yhteistyötä koulujen kanssa ja hankki edellisvuotta enemmän uutta aineistoa. Kirjastot olivat näkyvästi esillä myös sosiaalisessa mediassa.

Myös Oulussa paikalliset toimet, kuten Oulu lukee -kampanja, näkyivät ennätyksellisissä kävijämäärissä. Kaupunki pidensi etenkin omatoimikirjastojen aukioloaikoja.

Lasten ja nuorten lukutaito huolettaa

Lasten ja nuorten lukutaidon heikkeneminen on osaltaan pitänyt pinnalla keskustelua lukemisesta. Vuoden 2018 syksyllä silloisen opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen asettama Lukutaitofoorumi julkaisi suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon kehittämiseksi. Niiden pohjalta käynnistyi Lukuliike, joka on voinut lisätä kirjastojen suosiota lasten ja nuorten parissa.

Viimeisimmät PISA-tulokset osoittavat, että suomalaisnuorten lukutaito on yhä maailman huippuluokkaa. Suunta on kuitenkin ollut laskeva koko 2000- ja 2010-luvun.

Viime vuoden lopulla julkaistiin PISA 2018 -tulokset. Niiden perusteella Suomen 15-vuotiaiden nuorten lukutaito oli OECD-maiden parhaimmistoa yhdessä Viron, Kanadan, Irlannin ja Korean kanssa. Viro oli ainoa OECD-maa, jolla oli Suomea parempi tulos. Kaikista osallistujista Suomen edellä olivat myös tietyt Kiinan alueet ja Singapore.

Julkisessa keskustelussa huolta on herättänyt erityisesti se, että sukupuolten välinen osaamisero lukutaidossa on niin suuri. Poikien heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut vuoden 2009 jälkeen.

Myös kirjastot ovat tarttuneet lasten lukutaidon kehitykseen. Lasten ja nuorten lukemisen edistäminen sen kaikissa muodoissa on ollut jo vuosia esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston strateginen painopistealue.

Tämä näkyy myös hankintojen ja lainojen määrässä. Tampereen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenkirjahankinnat ovat kasvaneet 53 prosentilla vuodesta 2014. Samalla lainausten määrä on noussut 22 prosenttia. Vuonna 2019 lasten- ja nuortenosastojen lainaus muodosti yli 37 prosenttia kaikista lainoista.

Myös esimerkiksi Rovaniemellä lasten ja nuorten kirjojen lainaus nousi viimeisimmän vuoden aikana lähes kymmenen prosenttia. Rovaniemen kaupungin väliaikainen kirjastonjohtaja Pasi Rantanen uskoo, että lasten- ja nuortenkirjojen lainaamista voi lisätä myös se, että lapsiperheet ovat nykyisin yhä enemmän kiertotalouden kannalla.