Joissain kouluissa on korona-aikana jouduttu lyhentämään tiettyjen välituntien pituutta, jotta on voitu esimerkiksi porrastaa selkeämmin eri ryhmien käyntiä kouluruokailussa. Kuva: Santeri Rantala

Opetusalan ammattijärjestö OAJ kysyi opettajien ja esimiesten kokemuksista korona-aikana. Joka kolmas vastaaja kertoo korona-ajan vaikuttaneen heihin siten, että he ovat alkaneet pohtia poistumista kasvatus- tai koulutusalalta.

Nettikyselyyn vastasi 1 872 henkilöä toukokuun lopussa ja kesäkuun alkupuolella tänä vuonna.

Korona-ajan vaikutukset nousevat voimakkaammin esille, kun nettikyselyn vastaajista poimii otantaan vain varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa tai lukiossa työskentelevät ihmiset. Heidän joukostaan lähes 40 prosenttia pohtii alan vaihtoa korona-ajan vaikutusten takia.

OAJ:n tekemässä kyselyssä oli mukana vastauksia yliopistoista, ammattikorkeakouluista, taiteen perusopetuksesta, ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä. Valtaosa vastaajista (1050) edusti perusopetusta ja vastaajia oli kaikista maakunnista.

Kaikista kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa koki, että alalla on selviydytty hyvin korona-ajasta.

Valtaosa vastaajista, 55 prosenttia, koki poikkeusajan vahvistaneen opettajien arvostusta yhteiskunnassa. Yhteiskunnan arvostukseen liittyvässä kysymyksessä varhaiskasvatuksen puolelta saadut vastaukset poikkesivat jonkin verran muista.

Varhaiskasvatuksen puolella noin 30 prosenttia vastaajista koki poikkeusajan vahvistaneen opettajien arvostusta.

Enemmistö kyselyyn vastanneista arvioi, että oppilailla on nyt aikaisempaa enemmän oppimisvajetta korona-ajan takia.

Lähiopetuksen jatkumista voidaan varmistaa

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen arvioi, että koronaepidemian oppimiselle aiheuttamien haittavaikutusten purkaminen on tärkeä tavoite uudelle lukuvuodelle.

Toiveissa on, että paluu normaaliin lähiopetukseen sujuu kaikkialla Suomessa mahdollisimman hyvin.
Lähiopetuksen toteutumisen ja jatkumisen varmistamiseksi Luukkainen kiirehtisi viipymättä opettajien tehosterokotuksia.

– Esimerkiksi peruskoulun opettajista alle 40-vuotiaita on noin 10 000. Pääosa heistä on saanut vasta ensimmäisen rokotuksen. Ei voi olla mahdotonta tarjota rokotuksia heille välittömästi esimerkiksi oppilaitoksissa ja päiväkodeissa.

– Näin edistettäisiin myös opiskelun ja varhaiskasvatuksen jatkuvuutta.

”Johtamista on vahvistettava”

Ylivoimaisesti tärkeimpänä tuen muotona vastaajat pitivät lisäopettajien palkkaamista, jolloin voitaisiin esimerkiksi pienentää opetusryhmiä.

Opettajamäärän lisäystä piti tärkeimpänä tuen muotona 50 prosenttia vastaajista.

OAJ:n kyselyssä peräti 85 prosenttia koulujen ja päiväkotien esihenkilöistä piti korona-ajan ja poikkeusolojen aiheuttamaa työkuormaa kohtuuttomana.

.– Johtamista on vahvistettava ja on lisättävä koulujen ja päiväkotien apulaisjohtajien määrää, Luukkainen vaatii.

– Vastaukset heijastavat opettajien ja esihenkilöiden kokemaa kovaa kuormitusta. Vaikka kolme neljästä opettajasta kokee selvinneensä korona-ajasta hyvin ja on luottanut omaan omaamiseensa, moni empii, haluaako jatkaa koulutus- ja kasvatusalalla.

Luukkaisen mielestä on hälyttävää, että OAJ:n kyselyssä joka kolmas on pohtinut hakeutumista muihin tehtäviin.

Kritiikkiä valtakunnallisten ohjeiden epäselvyydestä

Etäopetuksen myönteisiä vaikutuksia on kyselyn perusteella havaittu vain yksittäisillä oppijoilla. Peräti 40 prosenttia vastaajista ei tunnistanut tällaisia vaikutuksia lainkaan oppijoillaan.

– Etäopetukseen siirtyminen on näidenkin vastausten kyselyn perusteella vasta viimeinen keino järjestää opetus, Luukkainen tiivistää.

Kyselyssä opettajat ja esihenkilöt antoivat kritiikkiä myös poikkeusolojen valtakunnallisten ohjeiden epäselvyydestä. Vastaajat kokivat onneksi saaneensa tukea kollegoilta ja omalta työyhteisöltään.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*