Korruptioepäily järkytti Helsingin opetusvirastoa – IT-hankinnat tehovalvontaan
Entisen tietohallintojohtajan epäillyt laajat väärinkäytökset ovat järkyttäneet raskaasti Helsingin opetusvirastoa. (Kuva: Ville Miettinen)
Helsingin opetustoimenjohtaja Liisa Pohjolainen sanoo, että käytäntöjä digihankinnoisssa on jo uusittu. Hän myös vakuuttaa, että kentän ääntä eli opettajia kuunnellaan laitelinjauksissa niin hyvin kuin mahdollista.
Helsingin opetusvirasto alkaa inventoida IT-laitteistoaan neljästi vuodessa. Tähän asti laitteet on laskettu kerran vuodessa.
Taustalla on entiseen tietohallintopäällikköön Hannu Suoniemeen kohdistuva rikosepäily. Suoniemi on vangittu epäiltynä törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Hän on johtanut koulujen tietotekniikkahankintoja ja epäilyjen mukaan saanut miljoonien eurojen taloudellisen hyödyn hankinnoista.
Helsingin opetustoimen johtajan Liisa Pohjolaisen mukaan epäilyt osoittavat, että hankintakäytäntöjä ja hankintojen valvontaa on edelleen kehitettävä.
Pohjolaisen mukaan tilanne on haasteellinen erityisesti koulujen näkökulmasta, sillä opetuksen kehittämisen tueksi tarvitaan toimivaa tietotekniikkaa. Helsingin opetusviraston digiohjelma on osaltaan lisännyt laitteiden hankintaa.
IT-irtaimiston hallintaa varten opetusvirasto selvittää uuden järjestelmän käyttöönottoa laitteiden koko elinkaaren hallintaan. Myös laitteiden hankinta- ja toimitusketjuja seurataan tarkasti.
– Kun koneita tulee niin paljon, yksi inventointi ei välttämättä riitä. Asia pysyy ikään kuin paremmin esillä koko ajan ja ollaan tietoisia siitä, mitä laitteita tilataan ja mitä saadaan, Pohjolainen kertoo Kuntalehdelle.
Pohjolaisen mukaan nykyinen henkilöstö riittää inventointiurakkaan.
– Kun koulut näkevät, mitä tilataan, tämän pitäisi hoitua aika sutjakkaasti. Meillä on jo aika tarkka kirjanpito siitä mitä viime vuonna on hankittu ja missä ne [hankitut laitteet] ovat. Meillä on jo nyt uusi toimintatapa, jossa hankintoja seurataan tarkasti.
Opetusvirasto on tehnyt poliisin kanssa yhteistyötä rikosepäilyssä jo ennen joulua. Joulukuussa koulujen tarvikkeet inventoitiin tarkasti.
– Tämän ei pitäisi olla niin työlästä kuin esimerkiksi ennen joulua, Pohjolainen sanoo uudesta käytännöstä.
Rehtorilla suuri vastuu
opettajan äänen kuulumisessa
Digilaitteiden liikkuminen kouluissa ehti herättää kummastusta jo pitkään ennen rikosepäilyn julkituloa. Opettajat ovat muun muassa kertoneet kouluihin sattumanvaraisesti ilmaantuneista laitteista.
Julkisilla keskusteluareenoilla, muun muassa Facebookin Tulevaisuuden koulu Helsingissä -ryhmässä on arvosteltu sitä, että opettajien kokemuksia ja mielipiteitä ei kuunnella siinä, miten laitehankinnoista linjataan ja säilytetäänkö esimerkiksi joitakin hyviksi koettuja vanhempia teknologian muotoja. Arvostelijoina on ollut paitsi opettajia, myös opetuslautakunnan jäseniä.
Joidenkin opettajien kokemuksen mukaan laitehankinnoissa ei ole lainkaan kuunneltu kentän ääntä, opettajien kokemuksia.
– Toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee, tiivisti eräs keskusteluun osallistunut opettaja.
Pohjolaisen mukaan linjaukset lähtevät uudesta opetussuunnitelmasta ja tehdään yhteistyössä koulujen kanssa.
– On pedagogisia ryhmiä joissa on rehtorit mukana mutta myös opettajia. Käyttäjän tarpeista on hyvin pitkälti lähdetty liikkeelle.
– Meillä on reilut 5 000 opettajaa, ja tuskin heitä kaikkia on voitu kuulla, Pohjolainen sanoo.
Facebook-ryhmässä hän arvioi kuuluvan opettajien vähemmistön äänen. Enemmistön äänen kuulumisen ratkaisee pitkälti koulun aktiivisuus, erityisesti se kuinka aktiivisesti rehtori ja opettajat vievät pedagogista uudistusta eteenpäin koulussaan.
Pohjolaisen mukaan rehtoreita on perehdytetty digipedagogiikkaan. Lisäksi alkaa tutoropettajien koulutus, jonka tarkoitus on lisätä valmiutta toimia digiasioissa.
– Eri koulut ovat hyvin eri vaiheissa, Pohjolainen kuvailee tilannetta.
Rehtorin vastuulla on myös asioiden viestintä ja kommunikointi koulussa.
– Olemme toki viestineet yhteisessä intrassa, jota opettajat tosin vähemmän lukevat. Tällaiset uudet asiat täytyy totta kai hoitaa vuorovaikutuksessa ja keskustellen.
Lisäksi digilinjauksia kehittämässä on runsaan 30 kehittäjäopettajan verkosto, jolta on kysytty näkemystä digilaitelinjauksiin.
Läpinäkyvyyden kehittäminen
jatkuu edelleen
Pohjolainen tuli nykyiseen tehtäväänsä muutosjohtajaksi keväällä 2015. Hän aloitti muutoksen valmistelun jo syksyllä 2015 ja siirsi Suoniemen turvallisuuspäälliköksi helmikuun 2016 alusta.
– Kun ajattelee uuden opetussuunnitelman vaatimuksia ja teknologian vaatimuksia, tietohallinnon toiminta ei ollut tasolla jolla halusin sen olevan. Toiminnassa oli puutteita.
– Keskustelin Suoniemen kanssa ja hän oli itsekin valmis vaihtamaan tehtävää. Mitään rikosepäilyjä minulla ei silloin ollut.
Suoniemi oli jo tietohallintopäällikkönä ollessaan hoitanut sivutoimisesti myös turvallisuuspäällikön tehtävää.
Opetusviraston turvallisuuspäällikkö valmistelee ja suunnittelee turvajärjestelmiä sekä turvallisuuteen ja valmiussuunnitelmaan liittyviä käytäntöjä.
Tietohallintojohtajana Suoniemi sai päättää itse hankinnoista, jotka olivat alle 30 000 euroa. Suoniemen ollessa turvallisuuspäällikkönä hankintavaltuuksien raja oli 10 000 euroa.
– Hänen ollessaan turvallisuuspäällikkönä ei ole tehty suuria laitehankintoja, Pohjolainen sanoo.
Rankkojen korruptioepäilyjen ilmitulo on Pohjolaisen mukaan ollut suuri järkytys koko virastolle.
Pohjolainen sanoo, että hänen aloittamansa opetusviraston toiminnan muutoksen päämäärinä ovat alusta asti olleet toiminnan läpinäkyvyys ja ketteryys.
– Asiakkuusnäkökulma on ollut koko ajan vahvana esillä: toimintaa pitää tehdä asiakkaan näkökulmasta ja lähtökohdista.
Tämä liittyy kouluissa ja oppilaitoksissa opetussuunnitelman uudistuksiin. Samalla käynnistyi myös hallinnon henkilöstön toimintatapojen muutosprosessi.
Ne ovat tarkoittaneet muun muassa ”byrokratianpurkutalkoita” läpinäkyvyyden ja avoimuuden tavoittelemiseksi
– Se prosessi kyllä ihan varmasti vielä jatkuu.
Lisää aiheesta:
