Kotoutumiskoulutuksen ja sen rahoituksen uudistus herättää isoja kysymysmerkkejä
Tiedotteessa arvioidaan, että kotoutumiskoulutuksen uudistuksessa kuntien vastuu koulutuksen järjestämisestä kasvaisi samalla, kun resursseja vähennettäisiin. Kuva: Pixabay
Kotoutumiskoulutusta ollaan muuttamassa tavalla, joka siirtäisi sen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Tämä veisi lukuisilta oppilaitoksilta tärkeän tehtävän ja vaarantaisi kotoutumisen onnistumisen, sillä oppilaitoksilla on kokemusta, kapasiteettia ja valmiuksia tukea maahanmuuttajia heidän sopeutumisessaan yhteiskuntaan.
Edellä mainittu teksti on yhteistiedotteesta, jonka ovat laatineet Suomen Kansanopistoyhdistys, Bildningsalliansen rf, Kansanvalistusseura sr, Opintokeskukset ry ja Suomen kesäyliopistot ry.
Kunnat vastaavat ensi vuoden alusta alkaen maahanmuuttajien kotoutumisesta ja kotoutumiskoulutuksesta.
Kunta voi järjestää koulutusta itse, hankkia sitä muilta toimijoilta ja ohjata opiskelijoita omaehtoisesti toteutettuun kotoutumiskoulutukseen, kuten esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kotoutumiskoulutuksen uudistus jatkuu edelleen työ- ja elinkeinoministeriössä.
– Seuraavien muutosten on määrä astua voimaan 1.1.2027. Jatkovalmistelun pohjana on linjaus, jonka mukaan oppilaitoksilla ei olisi itsenäistä, koulutuslainsäädäntöön perustuvaa mahdollisuutta tarjota maahanmuuttaneille kotoutumis- ja kielitaitokoulutuksia, tiedotteessa kerrotaan.
– Tämän linjauksen toteutuminen heikentäisi merkittävästi kotoutumiskoulutuspalveluja. Se vaarantaisi 123 maahanmuuttajakoulutusta järjestävän vapaan sivistystyön oppilaitoksen toimintaedellytykset, ja noin 7 200 vuotuisen opiskelijan koulutus päättyisi.
Huolta kansanopistojen rahoituksesta
Tällä hetkellä vapaan sivistystyön toimijat järjestävät kotoutumis-, kielitaito- sekä aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutusta maahanmuuttaneille lakisääteisenä tehtävänään.
Lisäksi kansanopistot tarjoavat oppivelvollisuuslain mukaista koulutusta maahanmuuttaneille nuorille oppivelvollisille.
Kotoutumissuunnitelman mukaisesti opiskelevia oli vapaassa sivistystyössä vuonna 2023 noin 7 200 ja lisäksi muita maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita 36 000.
Työ- ja elinkeinoministeriössä toteutettavaan valmistelutyöhön sisältyy suunnitelma rahoituksen kokoamisesta yhteen kanavaan ja säästötavoite, jonka mukaan kotoutumiskoulutuksen rahoitusta vähennetään 15 miljoonaa euroa.
Tiedotteen mukaan osa vapaan sivistystyön rahoituksesta aiotaan siirtää työ- ja elinkeinoministeriölle ja sieltä kunnille työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen.
Nykyisin työvoimakoulutuksena toteutettavaa kotoutumiskoulutusta rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö. Vapaan sivistystyön koulutusta rahoittaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tiedotteen mukaan vapaan sivistystyön rahoituksen siirtäminen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle olisi käytännössä koulutuksen rahoituksen leikkaamista, joka osuisi erittäin rajusti vapaan sivistystyön oppilaitoksiin ja etenkin kansanopistoihin.
– Kansanopistojen rahoitus vähenisi yli 20 prosenttia, mikä tarkoittaisi noin 12 miljoonan euron leikkausta. Tämä vaikuttaisi 45 kansanopistoon, joista yhden rahoitus vähenisi jopa 80 prosenttia ja 21 kansanopiston rahoitus yli 30 prosenttia. Näiden oppilaitosten toiminta olisi vakavasti uhattuna ja saattaisi jopa lakata, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.
Paljon kysymysmerkkejä
Tiedotteessa arvioidaan, että kotoutumiskoulutuksen uudistuksessa kuntien vastuu koulutuksen järjestämisestä kasvaisi samalla, kun resursseja vähennettäisiin.
Kunnat eivät voisi enää luottaa siihen, että alueen vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat kotoutumiskoulutusta, jolloin niiden pitäisi huolehtia koko tarjonnan järjestämisestä itse.
– Pystyvätkö kunnat vastaamaan volyymin kasvuun pienemmällä rahoituksella sekä samalla vastaamaan laajan kotoutujien ryhmän keskenään hyvin moninaisista koulutustaustoista nouseviin osaamistarpeisiin? Kotoutumis- ja kielitaidon koulutuksissa on otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevat oppijat, jotka tarvitsevat joustavia koulutusratkaisuja sekä usein myös kertausta, sanoo Opintokeskukset ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuula Kumpumäki.
Ruotsinkielinen oppilaitosverkosto heikentyisi
Kotoutumiskoulutuksen ja sen rahoituksen uudistus heijastuu ruotsinkieliseen oppilaitosverkostoon.
Tällä hetkellä kaikki kaksikieliset kunnat eivät tarjoa kotoutumiskoulutusta ruotsiksi, jolloin muun muassa kansanopistot ovat kyenneet vastaamaan paikallisiin tarpeisiin ja järjestäneet ruotsinkielistä kotoutumiskoulutusta.
– Jos osa kansanopistoista ei enää pysty jatkamaan koulutustoimintaansa taloudellisten edellytysten puuttuessa, ruotsinkielisen koulutuksen määrä vähenee merkittävästi monilla alueilla. Tämä vaikuttaisi myös ruotsinkielisten oppivelvollisten koulutustarjontaan ja yleisesti ruotsinkielisten mahdollisuuksiin osallistua elinikäiseen oppimiseen, sanoo Bildningsalliansen rf:n toiminnanjohtaja Henrika Nordin.
Lisäksi tiedotteessa huomautetaan, että pitkällä aikavälillä kysymys on siitä, onko yksilöllisiin tarpeisiin saatavilla koulutusta ja onko kaikilla mahdollisuus koulutukseen ja sivistykseen.
Lue myös:
