Koulun johtamisen on annettava erilaisten pedagogisten käytänteiden kukoistaa, sanoo Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen – Edellyttää luottamuksen luomista ja ylläpitämistä

Koulun johtamisen ilmiöt ovat samoja kuin muillakin aloilla: on annettava tilaa, mahdollistettava hyvän työn tekeminen, innostettava ja osallistettava.

Toisaalta koulussa johtamisen alustana on runsaasti erityispiirteitä. Opettajakin on tavallaan johtaja ja rehtori johtaa tavallaan johtajajoukkoa, kuvailee Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen. 

Toinen erityispiirre on se, että koulu on luova ympäristö ja opettamisessa on luovan ammatinharjoittamisen piirteitä, vaikka opetussuunnitelma sanelee, mitä pitäisi tavoitella ja on traditio, joka määrittää aineiden sisällöt.

– Kuitenkin koulussa se, millä tavalla tavoitteita koetetaan saavuttaa, siinä on paljon pelivaraa, Ikonen sanoo.

Luova työ

Antti Ikonen kertoo arvostavansa suuresti opettajien ”taiteellistakin kykyä” aina rakentaa uudenlaisia oppitunteja ja uudenlaisia tapoja oppia.

– Koen, että siinä on luovan ammattialan piirteitä.

Työn luova luonne puolestaan asettaa rehtorille vaateita eräänlaisen pelisilmän käytössä, Ikonen muistuttaa. Rehtorin pitää ymmärtää, että koulu ei ole tehdas, jossa liukuhihnalta tuotetaan määrällisesti joitakin juttuja.

– Ne prosessit, joilla oppilasta luokkahuoneessa ohjataan, ovat aika hienovaraisiakin juttuja.

Kyse on siitä, minkä verran pedagogista vapautta koulun ilmapiiri suo.  Jos sitä ei ole riittävästi, opettamisen mahduttaminen sekä opettajan persoonaan että opetuksen tavoitteisiin käy hankalaksi.

– Jos koulun johtamisen malli ei suo tilaa sille, että erilaiset pedagogiset käytänteet ja tavat pystyy puhkeamaan kukkaan, se voi olla aika tuhoisaa.

Kaaokseen tällainen vapaus ei kuitenkaan saa johtaa, Ikonen korostaa. Kyse on tasapainon hakemisesta.

Ja luottamuksesta. Siitä on todella valtavan paljon kyse, Ikonen sanoo.

– Jos luottamus pettää, silloin saa olla joukkuetta huolella ohjaamassa, ja silloin alkaa johtajakin kuormittua työhönsä.

Muuttunut ympäristö

Vantaan kaupungin perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo muistuttaa koulujen muuttuneesta toimintaympäristöstä.

Koulujen koko ja henkilökunnan määrä kouluissa ovat kasvaneet. Erillisiä erityiskouluja on yhä vähemmän ja koulunkäynnin ohjaajia tarvitaan paljon.

– Yhä enemmän on oppijoita, jotka tarvitsevat tukea, ja opettajan työ on tullut vaativammaksi, Kalo sanoo.

Kouluilla on kokonaisbudjetit, ja rehtorin vastuulla on, että koulussa on tarvetta vastaava henkilökunta talousarvion puitteissa. Rehtori myös laatii lukujärjestyksen, jonka on hyvä mahdollistaa myös yhteisopettajuus.

– Nykyrehtorin pedagogisen johtamisen keskeisiä välineitä, Kalo kuvaa lukujärjestystä.

Yhteiskunta ympärillä on sekin muuttunut. Yhteisopettajuutta tarvitaan muun muassa juuri siksi, että oppilaiden lähtökohtien erot ovat kasvaneet.

Perheet ovat polarisoituneet, Kalo kuvailee sosioekonomisia muutoksia.

– Ollaan toimintaympäristössä, jossa on niitä jotka tarvitsevat tukea – ja on niitä joilla on erittäin hyvät kyvyt toimia.

Ja vielä: rehtorilla pitäisi olla kykyä yhteisölliseen johtamiseen ja osaamista tarvittavien muutosten johtamiseen.

Kalo korostaa, että perusasioiden on oltava kunnossa. Henkilöstöprofiilin on oltava toimiva ja jos vielä lukujärjestykset toimivat, työntekijät ovat tyytyväisiä.

– Kun johtaminen on tämän päivän johtamista: avointa, läpinäkyvää, yhdenvertaista, päästään siihen, että on yhteisöllinen, hyvä henki.

Kokonaisuus ei suinkaan ole helposti ratkaistavissa. Jos henkilöstö ei voi hyvin, ei muuhun kehittämiseen ehkä ole voimavaroja tai osaamista.

– Jos rakenteet eivät ole kunnossa tai läpinäkyvästi johdettuja, voi tulla ongelmaa.

Johtamisen haasteita

Vantaalaisen Mikkolan koulun johtaminen nousi julkisuuteen toukokuussa, kun Helsingin Sanomat uutisoi ”opettajien joukkopaosta”, jonka taustalla lehden haastattelemien opettajien mukaan oli mm. johtamisen ongelmat. Osa vanhemmista kertoo, että koulussa vallitsee pelon ilmapiiri, jossa osa opettajista lähtee ja osa mukautuu.

Kesäkuun alussa olleen tiedon mukaan koulusta oli lähdössä pois kymmeniä opettajia. Koulussa on runsaat 80 opettajaa. 

Kalon mukaan lähdöissä näkyy myös, että Mikkolan koulussa on ollut paljon määräaikaisia virkasuhteita. Myös edellisenä kahtena vuonna vaihtuvuutta on ollut paljon. 

– Vaihtuvuutta on normaalitasoa enemmän.

Yksittäisen koulun johtamisen asioihin hän ei ota kantaa.

Syksyllä myös Mikkolan koulussa hommat jatkuvat normaalisti, Kalo sanoo.

– Kiinnitämme huomiota viestintään ja vuorovaikutukseen henkilökunnan kanssa. Kouluun tulee kokenut työyhteisövalmentaja koko tulevaksi lukuvuodeksi.

Palveluammatti

Palataan vielä johtamisen filosofiaan. Liperissä noin 900 oppilaan yhtenäiskoulua johtava Antti Ikonen viittaa johtamista tutkineen ja siitä paljon kirjoittaneen Pauli Juutin ajatuksiin.

– Johtaminen on palveluammatti, Ikonen sanoo.

Johtajan pitäisi säilyttää hyvä tuntuma siihen, mikä työntekijöitä askaruttaa ja poistaa kitkatekijöitä.

Ikosen mukaan johtamista helposti mystifioidaan. Tämän myös Juuti ampuu alas.

– Johtaminen on hyvin arkisten(asioiden) varmistamista. 

Koulussa tämä tarkoittaa, että oppilaat oppivat, kasvatustyö rullaa, ja jos haasteita tulee, yhteisö pystyy ne ratkomaan.

–Tämä toimii minusta hyvin modernissa oppilaitosyhteisössä. Jaetun johtamisen filosofia koulussa jos jossakin on erittäin paikallaan.

FAKTA

Vuonna 2002 kunta-alalla oli 1 223 perusopetuksen rehtoria. 

Lukioissa rehtoreita oli runsaat 250 ja ammatillisissa oppilaitoksissa 45.

Perusopetuksen rehtorin tehtäväkohtainen keskimääräinen palkka vuonna 2022 oli 4 932 €/kk. Perusopetuksen opettajalla tehtäväkohtainen keskimääräinen palkkasumma oli 3 009 €/kk.

Tehtäväkohtaisen palkan päälle tulevat mahdolliset ylitunnit, kokemuslisät ja muut lisät.

Lähde: KT