Kunnat ovat avainasemassa päättäessään, miten hallituksen lupaamat lisätunnit toteutuvat perusopetuksessa
Jokaisella perusopetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus tarvitsemaansa tukeen, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutuspäällikkö Jaakko Salo huomauttaa. (Kuva: Leena Koskela/OAJ)
Hallitus on kasvattamassa perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kahdella tai kolmella vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutuspäällikkö Jaakko Salo näkee orastavan kehityksen hyvänä.
Tällaista kehitystä OAJ on toivonut.
– Olemme jo aiemmin esittäneet, että lisätunnit voisivat yhtenä keinona vahvistaa oppilaiden perustaitoja.
Lisätuntien tarkoituksena on lujittaa luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tavoitteena on saada ilmavuutta opetukseen eikä kasvattaa oppimäärää sisällöllisesti.
Vähimmäismäärä on ylitetty monessa kunnassa
Valtakunnallisen tuntijaon mukaan oppilaan on saatava opetusta peruskoulun aikana 224 vuosiviikkotuntia. Jo nykyisillä päätöksillä määrä on nousemassa 225 vuosiviikkotuntiin. Tätä vuosiviikkotuntien vähimmäismäärää ollaan siis vielä lisäämässä nykyhallituksen johtamana kahdella tai kolmella.
– Se on hyvä huomioida, että kunnat ovat keskimäärin tarjonneet vuosiviikkotunteja yli valtakunnallisen minimin, Salo huomauttaa.
Sekin on hyvä huomioida, että vähimmäistuntimäärän ylittävät tunnit vaikuttavat vähentyneen kunnissa viime vuosina.
– Trendinä on ollut, että kunnissa on tultu kohti valtakunnallista minimiä.
OAJ luottaa siihen, että hallitusohjelmassa luvattuihin lisätunteihin tulee myös rahoitus kunnille valtiolta. Samalla Jaakko Salo toivoo, että vähimmäistuntimäärää lisättäessä kunnat pitävät kiinni nykyisistä ja mahdollisista ylimääräisistä tunneistaan.
– Jos kunta on aiemmin toiminut vähimmäisvaatimuksia paremmin, olisi näin toivottavaa toimia jatkossakin.
Toiset pärjäävät erinomaisesti
Rauhallisempi oppimistahti voi edistää oppimistuloksia, Salo näkee.
– Vähimmäistuntimäärän nostaminen on sellainen rakenteellinen toimi, jolla voidaan konkreettisesti vaikuttaa esimerkiksi lukutaidon parantamiseen.
Oppilaiden perustaitojen heikentyminen on laajalti jaettu huolenaihe Suomessa, Salo tietää.
Oppimistuloksia tarkasteltaessa on nähtävissä, miten heikkoon osaamiseen jäävä joukko kasvaa, mutta samalla on paljon niitäkin, jotka pärjäävät tosi hyvin.
– Kehitys ei ole sellaista, että kaikkien oppilaiden tulokset heikkenisivät koko ajan.
”Velvoitteita tulkitaan kirjavasti”
Vuosiviikkotuntien vähimmäismäärän nostaminen on yksi keino parantaa oppimistuloksia. Tämän rinnalla ja samaa tarkoitusta voisi edistää myös toinen keino, Jaakko Salo huomauttaa.
– Oppimisen tuen järjestäminen on laitettava kuntoon. Näin saataisiin autettua niitä oppilaita, jotka pärjäävät tosi heikosti.
Oppimisen tukeminen ei toimi kunnissa niin hyvin kuin on tarkoitus, vaikka Suomessa onkin linjattu, että jokaisella oppilaalla on oikeus tarvitsemaansa tukeen.
Tämän linjauksen toteutumisen kannalta tarvitaan konkreettisempia suuntaviivoja ja velvoitteita, Salo lisää.
– Nykyisin velvoitteita tulkitaan kirjavasti ja monelle voi jäädä epäselväksi, että mihin tukeen on oikeutettu. Oleellista olisi säätää lapsen saamista tukitoimista, ei abstrakteista tuen tasoista.
Konkreettinen tukitoimi voisi olla vaikkapa laaja-alaisen erityisopettajan antama osa-aikainen erityisopetus tai tukiopetustunti, Salo jatkaa.
Tarve opettajarekisterille ei ole kadonnut
Hallitusohjelmasta ei avaudu, miten lähellä tai kaukana opettajarekisterin perustaminen on kuluvalla kaudella. Opettajarekisterin perustamiselle on selkeä tarve, Salo arvioi.
OAJ on jo pitkään arvioinut, että opettajien määristä, kelpoisuuksista ja koulutuksesta tarvitaan ajantasaista tietoa, jotta Suomessa on riittävä määrä opettajia jokaisella koulutusasteella.
Lue myös:
