Oppivelvollisuusiän nostolla pyritään pitämään kaikki nuoret kiinni elämän syrjässä entistä pidempään. (Kuva: Kainuun Ammattioppilaitos)

Kuntaliitto arvioi oppivelvollisuusiän noston tulevan maksamaan 147 miljoonaa euroa. Opetusministeriön laskelmissa uudistuksen hintalappu on  129 miljoonaa. Kuntaliiton ja ministeriön näkemykset kustannuksista ovat lähentyneet, mutta vieläkin laskelmissa ammottaa lähes 20 miljoonan euron railo. Ja tuota “välirahaa” ei kunnilla ole. 

Kuntaliiton käsityksen mukaan jokaisella perusopetuksen päättävällä nuorella tulee olla tosiasialliset valmiudet toisen asteen opiskeluun ammatillisessa tai lukiokoulutuksessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että perusopetusta ja sen rakenteita kehitetään sekä järjestämisen joustavoittamiseen pyritään nykyistä voimallisemmin koulutusjatkumon vahvistamiseksi.

Uuden oppivelvollisuuslain on tarkoitus tulla voimaan elokuun alussa 2021. Tätä aikataulua Kuntaliitossa pidetään liian tiukkana.

-Tämä voimaantulon aikataulu on Kuntaliiton käsityksen mukaan liian kireä ja laki voisi tulla voimaan aikaisintaan 1.8.2022, esittää Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen.

Kuntaliiton tuoreet laskelmat uudistuksen kokonaiskustannuksista julkistettiin, kun Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta käsitteli liiton alustavia kannanottoja lausunnolla olevasta hallituksen esitysluonnoksesta oppivelvollisuuslaiksi. Kuntaliiton hallitus antaa lopullisen lausuntonsa lakiesityksestä toukokuun lopulla.

 

 

Oppimateriaalikustannukset aiemmin arvioitua pienemmät

Valtion ja Kuntaliiton näkemykset tarvittavien eurojen määrästä ovat vuosien saatossa tosin lähestyneet, sillä suurimmillaan laskelmien ero oli yli 70 miljoonaa euroa. Hallitusneuvottelujen yhteydessä uudistuksen hintalapuksi arvioitiin 107 miljoonaa euroa ja Kuntaliiton arvio oli toissa vuonna 183 miljoonaa. Kuntaliiton tuolloisessa laskelmassa oli tosin mukana oppimateriaalilisä, jonka poiston vaikutus on 11 miljoonaa euroa. 

Uudistuksen hintalappu on kuntien kantilta katsottuna hieman laskenut, koska parin vuoden takaisissa laskelmissa oppimateriaalikustannukset oli arvioitu selvästi suuremmiksi. Tosin vieläkin oppimateriaali muodostaa uudistuksen hintalapusta suurimman osan.

Joka tapauksessa kunnille luvattu rahoitus ei riitä vieläkään kattamaan oppivelvollisuuden laajentamisen aiheuttamia kustannuksia.

-Uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu. Kuntaliiton laskelmat oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvista kuluista eroavat opetus- ja kulttuuriministeriön arviosta n. 20 milj. eurolla, mikä selittyy suurilta osin eroilla oppimateriaalikustannuksissa. Mikäli uudistuksen toteuttamiksesi ei ole varattu riittävää rahoitusta, ei sitä tule toteuttaa, johtaja Terhi Päivärinta painottaa.

Kuntaliiton taholta tuodaan esiin myös koronakriisin vaikutukset kuntataloudelle. Tuoreen Kuntapulssi-kyselyn mukaan kunnat suhtautuvat tällä hetkellä erittäin varauksellisesti oppivelvollisuusiän nostoon.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*