Lastenkardiologit: Lasten liikuntaa ei tule rajoittaa tarpeettomasti
Kuva: Ville Miettinen
Terveiden oireettomien lasten liikuntaa ei pidä rajoittaa, vaan lapsia tulee kannustaa liikunnan lisäämiseksi kaikilla tavoin, korostavat lasten sydänlääkärit Tuija Poutanen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Anita Hiippala Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä
Espoolaisen koulun liikuntatunnilla kuolleen koululaisen tapaus on saanut useat kunnat lopettamaan liikuntakykyä mittaavat Move-testit.
Poutasen ja Hiippalan mukaan traaginen tapaus Espoossa on suuri tragedia omaisten lisäksi kouluyhteisölle, mutta samalla heidän mukaansa on valitettava seuraus, että keskustellaan koululiikunnassa käytettävien testien rajoittamisesta.
– Se johtaa pelkoihin fyysisesti vaativampaa liikuntaa kohtaan ja liikunnan vähentämiseen entisestään jo muutenkin liian vähän liikkuvilla lapsilla. Toivoisimme keskustelun kääntämistä siihen suuntaan, että koulun terveystarkastuksissa pyritään etsimään ja löytämään ne harvat yksilöt, joille liikunta voi olla vaarallista, Poutanen ja Hiippala kirjoitavat.
He julkaisivat aiheesta artikkelin Suomen Lääkärilehdessä elokuun lopussa.
Äkkikuolemat ovat lapsilla ja nuorilla erittäin harvinaisia ja ne ovat useimmiten sydänperäisiä.
– Äkkikuolemia tapahtuu myös levossa ja nukkuessa, jolloin niitä ei voida estää liikuntaa rajoittamalla, Poutanen ja Hiippala muistuttavat.
Kirjoittajien mukaan koulun terveystarkastusten esitietolomakkeeseen lisättävillä sydänterveyteen liittyvillä kysymyksillä voidaan kiinnittää huomiota mahdollisiin suvun mahdollisiin perinnöllisiin sydänsairauksiin sekä niihin oireisiin ja lääkärintarkastuksen tutkimuslöydöksiin, jotka viittaavat mahdolliseen sydänsairauteen ja järjestettäisiin tarvittavat lisätutkimukset. Tällä tavoin löydettäisiin suurin osa niistä lapsista, joilla on äkkikuolemalle altistava sydänsairaus.
Lasten ja nuorten liikunta on hyödyllistä tuki- ja liikuntaelimistön terveydelle, sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, painon hallinnassa ja kohonneen verenpaineen alentamisessa. Lapsuusiän liikunnalla on tärkeä merkitys aikuisiän sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä. Suomalainen liikuntasuositus suosittelee 2 tunnin päivittäistä liikuntaa alle kouluikäisille lapsille ja 7–18-vuotiaille vähintään 1–2 tunnin liikuntaa päivässä. Suomalaisen liikuntatutkimuksen mukaan vain 50 % alakoululaisista ja 17 % yläkoululaisista liikkuu suosituksen mukaisesti.
– Tämän tiedon valossa on tärkeää, että kouluissa ja kodeissa tehdään työtä lasten liikunnan mahdollistamiseksi ja lisäämiseksi.
– On erittäin tärkeää, että kaikki lapset saavat osallistua koululiikuntaan omien voimiensa mukaisesti. Koulussa kaikki lapset perheen varallisuudesta riippumatta saavat mahdollisuuden osallistua ja kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. Koulun liikuntaan osallistumisella on myös tärkeä sosiaalinen merkitys, Poutanen ja Hiippala muistuttavat.
Aiheesta aiemmin: Neljä kuntaa keskeyttänyt peruskoululaisten Move-kuntomittaukset
