Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Ella Siltanen on huolissaan sekä oppimistulosten heikentymisestä että koulutuksen rahoituksen nykytilasta

Suomi on jäänyt muista OECD-maista jälkeen koulutustason nostossa, mikä on suora seuraus verrattain vähäisistä koulutukseen kohdistetuista resursseista. Näin resurssitilannetta arvioi Suomen lukiolaisten liitto.

OECD on kansainvälinen järjestö, johon kuuluu 37 jäsenmaata. Järjestön tehtävänä on jäsenmaiden mittaaminen, vertaaminen ja politiikkasuositusten tekeminen.

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Ella Siltanen painottaa, miten hintojen nousu, sota ja ilmastokriisi huolestuttavat myös nuoria. Mielenterveysongelmat ovat nuorten yleisimpiä terveysongelmia, ja koronavuosien myötä nuorten henkinen pahoinvointi on paisunut kriisiksi, Siltanen jatkaa.

– Koulutuksesta on leikattu ja leikataan enemmän. Olen huolissani koulutuksen rahoituksesta, joka vaikuttaa luokkakokoihin ja siihen paljonko on opettajia. 

Lukiokoulutuksesta säästetään edelleen joka vuosi 100 miljoonaa euroa, vaikka 2010-luvun puolivälissä lukiokoulutukseen suunnattujen rahoitusleikkauksien oli tarkoitus olla väliaikaisia, Siltanen huomauttaa. 

Samalla kun lukiokoulutuksen rahoitus laahaa perässä, on koulutuksen järjestäjien velvoitteita lisätty. Väestönmuutos ja nuorten ikäluokkien pienentyminen asettavat harmaita pilviä koulutuksen saavutettavuuden ylle, puheenjohtaja pohtii.

– Olen huolissani sekä oppimistulosten laskusta että koulutuksen rahoituksen nykytilasta.

Siltanen toivoo, että lukiokoulutuksen rahoitusleikkurista luovutaan ja koulutuksen järjestäjille maksetaan todellisia kustannuksia vastaava rahamäärä.

– Kehitetään lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää koulutuksen laadun ja saavutettavuuden näkökulmasta. On aika vaihtaa pienten lukioiden lisän tilalle saavutettavuuslisä, puheenjohtaja vaatii.

Kurssi ei käänny hetkessä

Ella Siltasen mukaan Suomessa olisi puututtava nuorten pahoinvoinnin juurisyihin kaikessa politiikassa.

– Ja sitten olisi tärkeää, että laaditaan poikkihallinnollinen toimenpideohjelma, joka tähtää nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen. 

Kouluterveyskysely ja Lukiolaisbarometri kertovat karua kieltä nuorten mielenterveyden oireilun, ahdistuneisuuden ja opiskelu-uupumuksen kasvusta. Nuoret kokevat avun pyytämisen ja saamisen hankalaksi. Jonot ovat pitkiä ja palveluverkko hajanainen.

Nuorten mielenterveysongelmat eivät ratkea yhteen asiaan panostamalla, Siltanen lisää.

– Ratkaisut tähän kriisiin eivät löydy vain koulutuspolitiikasta, vaan siihen vaikuttaa moni muukin asia, muiden muassa se, mitä tehdään sosiaaliturvajärjestelmälle tai minkälaista ilmastopolitiikkaa toteutetaan.

Tunnetaidoille on käyttöä

Lukiolaistytöt ovat -poikia enemmän kertoneet mielenterveyshaasteistaan, muiden muassa ahdistuksestaan. Ella Siltasella ei ole tyhjentävää selitystä siihen, minkä takia näin on. Hän pitää ylipäätään nuorten mielenterveysongelmiin vaikuttavien syiden pohdintaa erittäin suotavana Suomessa.

– En tiedä, miten yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat esimerkiksi naisten kokemiin odotuksiin tietynlaisen roolin tai oppimistulosten suhteen. Toisaalta erilaisten kyselyiden tuloksiin voi vaikuttaa sekin, miten tunnetaitoja opetetaan. Esimerkiksi pojat eivät välttämättä kerro yhtä paljon kokemuksistaan kuin tytöt.

Lukiolaisten liitto on ehdottanut, että kuntoutuspsykoterapiasta tehtäisiin maksutonta alle 29-vuotiaille.

Ehdotuksena erityisopettajamitoitus

Lukiolaisten liitto on myös esittänyt, että lukioihin säädettäisiin erityisopettajamitoitus. Liiton esittämänä toiveena on, että seuraavalla vaalikaudella perustetaan koko koulutuspolkua koskeva valtakunnallinen erityisopetuksen ja oppimisen tuen kehittämisohjelma.

– Lukiolaiset saivat oikeuden erityisopetukseen lain kautta vuonna 2021. Emme ole esittämässä, että mikä olisi oikea erityisopettajamitoitus. Emme halua mitoituksen olevan mistään muusta lukiolaisten palvelusta pois. Haluamme kuitenkin, että lain toteutumista edistetään ja seurataan askel kerrallaan.

Sekin on isona haasteena, että ei ole saatavilla tietoa, miten paljon Suomessa on päteviä erityisopettajia lukiolaisten käytettävissä, Siltanen korostaa.

Digitaalisuus ei ole kaikille yhtä hyvä asia

Siltanen sanoo, että lukioissa riittää paljon eri asioita, joita parantamalla voidaan vahvistaa kansallisia tulevaisuuden näkymiä.

Lukiolaisten oppimateriaalit ovat siirtyneet pääosin sähköiseen muotoon, mikä kuormittaa joitakin opiskelijoita.

– Lukiokoulutus on siirtynyt digitaaliseksi, ja siinä on paljon hyviä asioita. Digitaalisuus luo paljon erilaisia mahdollisuuksia.

Siltanen painottaa, että digitaaliset välineet eivät sovi kaikille opiskeluun yhtä hyvin. Jotkut opiskelijat voivat haluta paperisia oppimismateriaaleja esimerkiksi päänsärkyoireita välttääkseen.

– Erityistarpeisille opiskelijoille voi olla muutenkin vaikeaa pyytää paperisia materiaaleja, ja vaikka niitä saisi sitten pyydettyä, niin sellaisia voi olla ylipäätään vaikeaa saada.

– Jos haluamme kasvattaa korkeakoulutettujen määrää, on välttämätöntä suunnata huomio niihin nuoriin, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea. 

Yksi edistysaskel olisikin, että selvitetään, mitä vaikutuksia koulutuksen digitalisoitumisella on lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin.

– Huomioidaan opiskelijoille tarjottavissa oppimateriaaleissa erityistarpeiset nuoret, Siltanen jatkaa.

Suomen lukiolaisten liitto on lukiolaisten oma valtakunnallinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvonta-, palvelu- ja harrastusjärjestö. Vuonna 1985 perustetussa liitossa on 50 000 jäsentä.