Maakuntakirjastojen katoaminen hämmentää – ”Ristiriita maakuntauudistuksen tavoitteiden kanssa”
Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kokoelmassa on 12 000 kirjaa ja pienpainatetta Etelä-Karjalasta. (Kuva: Ville Miettinen)
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) aikoo esittää, että maakuntakirjastojen toiminnot keskitetään alueellisen kehittämistehtävän kirjastojen alle samalla, kun nykyiset maakuntakirjastot lakkaavat toimimasta tämän vuoden lopussa.
Maakuntakirjastoja on nyt Manner-Suomessa 18 ja Ahvenanmaalla yksi. Esitysluonnoksen mukaan Helsingin kaupunginkirjastolle olisi tulossa yleisten kirjastojen valtakunnallinen kehittämistehtävä toimialueenaan koko maa.
Maakuntakirjastojen tehtävät jaettaisiin yhdeksän alueellisen kehittämistehtävän kirjaton alaisuuteen.
Suunnitelma on sekä ällistyttänyt että huolestuttanut kulttuuriväkeä maakunnissa. Sen nähdään muun muassa olevan ristiriidassa maakunnille kaavaillun maakunnallisen tarinanluonnin ja identiteetin rakentamisen tehtävän kanssa.
”Pöyristyttävä suunnitelma”
Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston alueellinen kehittämistehtävä kattaisi niin Pirkanmaan kuin Keski-Suomen kunnat.
– Meidän näkövinkkelistä se kuulostaa suorastaan pöyristyttävältä, sanoo palvelupäällikkö Hanna Martikainen Jyväskylän kaupunginkirjastosta, joka toimii myös Keski-Suomen maakuntakirjastona.
Kahdenkymmenenkolmen kunnan Keski-Suomi kuuluu väestömäärällä mitattuna suurimpiin maakuntiin ja Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki.
– Alue omana kehittämisalueenaan olisi kantanut ihan hyvin sekä asukasmäärällä, kuntamäärällä että kaupungin koon huomioon ottaen, Martikainen sanoo.
Kirje kulttuuriministerille
Tällä hetkellä Lappeenrannassa toimiva Etelä-Karjalan maakuntakirjasto puolestaan kuuluisi alueellisesta kehittämistehtävästä vastaavan Lahden kaupunginkirjaston piiriin, kuten kuuluisivat myös Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntien kunnat.
Etelä-Karjalan liitto kirjelmöi vastikään kulttuuriministeri Sampo Terholle, uv., huolestaan. Liiton mukaan maakuntarajat monta kertaa ylittävä aluetta palveleva alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto ei identifioidu toimialueeseensa, joka esimerkiksi Etelä-Karjalaa koskevassa aluejaossa olisi yli 400 kilometriä pitkä epäyhtenäinen alue.
– Kirjastolaissa ja museopoliittisessa ohjelmassa puhutaan miten tärkeää on että ihmiset jotka hoitavat alueellista tehtävää tuntevat alueen ja sen tarpeet. Miten voi tuntea alueen ja sen tarpeet jos alue ei muodosta kokonaisuutta ja on maantieteellisesti tosi laaja ja rakentuu neljästä hyvin itsenäisesti toimivasta maakunnasta, ihmettelee kehittämispäällikkö Anu Talka Etelä-Karjalan liitosta.
Miten käy maakunnallisten kokoelmien?
Talka muistuttaa, että maakunnan pitäisi tukea identiteetin rakentumista ja kulttuurin roolin vahvistumista sekä ihmisten hyvinvoinnin tekijänä että muissa taiteen hyvinvointivaikutuksissa.
Kulttuurilla on laajempikin merkitys.
– Näen maakuntauudistuslaissa hyvin vahvana maakunnan vahvan tarinan ylläpitämisen johon esimerkiksi elinkeinojen kehittäminen pohjautuu.
Talka kantaa huolta muun muassa maakunnallisista kokoelmista, esimerkiksi Lappeenrantaan maakuntakirjastoon kootusta Etelä-Karjalaa käsittelevän kirjallisuuden kokoelmasta. Jos kehittämiskirjasto siirtyy Lahteen, maakunnallisen palvelun ylläpitoon saatu valtiontuki loppuu Lappeenrannalta.
– Mitä käy tällaiselle kokoelmalle joka on maakunnan identiteetin ylläpitämiselle tärkeä juttu? Talka pohtii.
Syntymässä valtava kehittämisalue
Myös Keski-Suomen liitto on kirjelmöinyt ministeri Terholle. Kirjeen mukaan esitykselle ei ole toiminnallisia tai taloudellisia perusteita kirjastolaissa.
”Luonnoksen esitys on ristiriidassa maan historian suurimman hallinnollisen reformin tavoitteiden kanssa”, kirjeessä todetaan. Kirjeessä muistutetaan myös, että samalla kun maakuntauudistus vahvistaa maakuntia ja niiden itsenäisyyttä, esitysluonnoksen toimenpiteet heikentävät tiettyjen maakuntien asemaa.
Jyväskylässä on yliopisto ja suuri ammattikorkeakoulu, ja kirjasto on ollut valtakunnallisesti tiiviissä kirjastosektorit ylittävässä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastojen kanssa.
– Se on ollut valtakunnallisesti ainutlaatuista yhteistyötä, eikä sitä ole nyt huomioitu mitenkään, Hanna Martikainen sanoo.
Tampereen alueellisen kehittämistyön kirjasto on suurin kaikista esitetyistä, sen piiriin kuuluu 46 kuntaa.
– Tamperetta vastaan ei ole mitään, mutta alueena se on valtavan iso.
OKM: Selkeä ja hyvä uudistus
Ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolta pitää uudistusta ”selkeänä ja hyvänä”. Hän sanoo, että uudistuksella pyritään vaikuttavampaan alueelliseen toimintaan.
Kaivosojan mukaan on olllut ongelmallista, että maakuntakirjastojen ja kaupunkikirjastojen tehtävät ovat skoittuneet.
– Vanhat tehtävät ovat osoittautuneet osittain vanhentuneiksi, ja sen takia uudistus on tarpeen.
Kaivosojan ei yhdy huoleen siitä, että uudistus asettaisi maakunnat eriarvoiseen asemaan, kun yhdessä on maakuntakirjasto ja toisessa ei.
– Kirjastot ovat kunnallisia peruspalveluja, ne eivät ole maakunnan tehtäviä. Uudistuksessa on lähdetty siitä, miten alueelliset kehittäjäkirjastot pystyvät kuntien yhteistytötä ja osaamisen kehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla järjestämään.
– Maakunnalla on identiteetin edistämistehtävä, mutta näen että kirjastopalvelut ovat hyvin tärkeä osa kunnallisia palveluja. Ne ovat nimenomaan kunnallisia palveluja. Lisäksi niille tulee alueellisia kehittämistehtäviä, jotka hyödyttävät paitsi omaa kuntaa myös muita kuntia.
Luonnoksen mukainen jako yleisten kirjastojen alueellista kehittämistehtävää hoitavien yleisten kirjastojen alueista:
1) Joensuun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Karjalan kunnat;
2) Kuopion kaupunginkirjasto, toimialueena Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kunnat;
3) Lahden kaupunginkirjasto, toimialueena Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kunnat;
4) Oulun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat;
5) Porvoon kaupunginkirjasto, toimialueena Uudenmaan kunnat;
6) Rovaniemen kaupunginkirjasto, toimialueena Lapin kunnat;
7) Tampereen kaupunginkirjasto, toimialueena Pirkanmaan ja Keski-Suomen kunnat;
8) Turun kaupunginkirjasto, toimialueena Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnat sekä
9) Vaasan kaupunginkirjasto, toimialueena Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kunnat.
Lue myös: Pirkanmaa haluaa kulttuurin mukaan sote-rakenteisiin
Kehittäjäkirjaston tulisi sitoutua avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän kehittämiseen alueen tarpeisiin. Nyt aluejaolla ja kehittäjäkirjastomallilla ei ole kantavaa pohjaa ja se on omiaan murtamaan alalla olevaa hyvää kehitystä kohti yhteistä avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmää.