Pirkanmaa haluaa kulttuurin mukaan maakunnan sote-rakenteisiin
Tutkimusten mukaan taiteen ja kulttuurin äärellä oleminen tukee merkittävästi kaikkien väestöryhmien hyvinvointia, PSHP:n alueellisessa kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa muistutetaan. (Kuva: Iida Kauppinen)
Kunnilta puuttuu mittaristo kulttuurihyvinvoinnin vaikutusten tarkasteluun ja vertailuun.
Pirkanmaalle on laadittu alueellinen kulttuurihyvinvoinnin suunnitelma, jonka avulla pyritään lisäämään taiteen ja kulttuurin käyttöä osana sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyötä.
Suunnitelman perusteella jokaisella pirkanmaalaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua taiteeseen ja kulttuuriin vähintään 100 minuutin ajan viikossa.
– Mahdollistaminen tarkoittaa, että tuodaan esille, mitä 100 minuuttia kulttuuria voisi tarkoittaa esimerkiksi päivähoidossa, mitä ympärivuorokautisessa asumispalveluissa, miten kunnan liikuntatoimi tukee ja niin edelleen, sanoo ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.
Suunnitelmaan on kirjattu myös prosenttiperiaate, jonka mukaan osa rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. Prosenttiperiaate voi toteutua kunnan kaavoitus- tai rahoituspäätöksenä tai se voidaan esimerkiksi asettaa tontinluovutuksen ehdoksi. Prosenttiperiaatetta voivat noudattaa myös yksityiset rakennuttajat.
Kulttuurihyvinvointisuunnitelman on tarkoitus myös muistuttaa, että maakuntauudistuksen jälkeenkin kuntien tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä, ja että kuntien tulisi ottaa taide ja kulttuuri osaksi tätä työtä yhteistyössä maakuntien ja kolmannen sektorin kanssa.
Ajatus taiteen ja kulttuurin käytöstä soten hoito- ja asiakastyössä on kirjattu myös hallituksen taiteen ja kulttuurin kärkihankkeeseen.
Hyvinvointisuunnitelmassa pyritäänkin katsomaan pitkälle tulevaisuuteen.
– Pohdittavana on muun muassa, miten sote-maakuntauudistuksen jälkeen yhteistyössä tarjotaan kulttuuripalveluita esimerkiksi ympärivuotisen asumispalvelun yksikön asukkaille, joiden asunnot nyt ovat kuntien mutta kuuluvat myöhemmin maakuntaan.
Miten vaikutusta mitataan?
Kun alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman toimeenpano saadaan käyntiin ja sen toiminta osaksi rakenteita, on mahdollista miettiä indikaattoreita ja mittareita toimeenpanolle, Maarit Varjonen-Toivonen sanoo.
Toistaiseksi kuntien käytössä ei ole mittareita, joilla kulttuurihyvinvoinnin vaikutusta mitattaisiin ja verrattaisiin kaikkien kuntien kesken. Pirkanmaalla kehitettävä mittaristo voisi olla levitettävissä ympäri maata.
Mittaaminen on vaikeaa muun muassa siksi, että kuntien, erityisesti pienten kuntien, resurssit ovat niin erilaiset.
Esimeriksi Pirkanmaalla, jossa Tampereen väestöpohja on melkein puolet maakunnan väestöpohjasta, pienistä reuna-alueen kunnista käydään teatterissa Tampereella, kun omaa tarjontaa ei ole.
– Teatterilippua ostettaessa ole vertailutietoa siitä, paljonko esimerkiksi Kihniön tai Virtain asukkaat käyttävät teatteripalveluihin Tampereella, Maarit Varjonen-Toivonen sanoo.
– Pitää kehittää jokaiseen kuntaan sopivat mittarit, jotka kuvaavat nimenomaan sitä, mitä siinä kunnassa tapahtuu ja miten kunnan asukkaat käyttävät taide- ja kulttuuripalveluita. Kun mittari on luotu, saadaan selville perustieto nykytilanteesta ja voidaan kartoittaa, vaikuttaako toiminta todella hyvinvointia edistävästi.
Yhteistyö avainasemassa
Pirkanmaan alueellisessa kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa muistutetaan, että maakuntauudistuksen myötä hallinnon rakenteiden muuttuessa eri toimijoiden on tehtävä yhdessä työnjako, jotta kulttuurihyvinvointipalvelut saadaan järjestettyä tarkoituksenmukaisesti.
Suunnitelmassa ehdotetaan, että alan toimijat perustavat yhteistyölle alueellisen kehittämisfoorumin.
– Tulevassa maakunnassa rahoituksen ei tulisi olla hankeluonteista vaan pysyvämpää, ja siksi toimintaa yritetään saada rakenteisiin, Maarit Varjonen-Toivonen sanoo
– Kun se olisi osa maakunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteita, silloin myös koordinaatiorakenne ja sen rahoitus tulisivat maakunnan puolilta eikä kunnilta.
– Kenenkään rahkeet pienessä kunnassa eivät yksin riitä, vaan yhteistyöllä seutukuntien ja eri toimialojen kesken voidaan mahdollistaa 100 minuuttia kulttuurihyvinvointia.
Pirkanmaan alueellisen kulttuurihyvinvoinnin suunnitelma (pdf)
TAUSTA: Kulttuurin järjestäminen on maakunnan lakisääteinen tehtävä
Vihreiden kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto jätti vastikään kirjallisen kysymyksen kulttuurin huomioimisesta maakuntauudistuksessa.
Maakuntalain luonnos linjaa maakuntien tehtäviksi kulttuurin edistämisen, kulttuuriympäristön hoidon sekä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisen, vaikka kulttuuripalveluiden tuottamisvastuu säilyy kunnilla.
Alanko-Kahiluodon mukaan maakunnat eivät toistaiseksi ole saaneet tukea kulttuurin edistämistehtävän valmisteluun. Monessa maakunnassa kulttuurin lakisääteisen tehtävän valmistelu puuttuu lähes täysin, hän sanoo.
– Kulttuuri ei ole näkynyt valtakunnallisessa keskustelussa, eikä kulttuurin alalle ole suunnattu muutostukea tai muita toimenpiteitä. Tämä on kauttaaltaan heikentänyt kulttuurin toimijoiden asemaa maakuntauudistuksen kiireisessä valmistelussa, Alanko-Kahiluoto sanoo tiedotteessa.
”Hallitus on myös hallitusohjelmassaan linjannut tukevansa kulttuuriprosenttiperiaatteen kehittämistä yhteistyössä sosiaali- ja terveyssektorin kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan kuitenkin siirtämään maakuntien vastuulle. Suuri kulttuuripoliitinen kysymys on, pidetäänkö kulttuuriprosenttiperiaattesta tässä uudistuksessa edelleen kiinni ja millä tavalla se tapahtuu. Kuinka maakunnissa turvataan esimeriksi raskaan sosiaalipalvelun asiakkaiden kulttuuripalvelut? Maakunnille on siirtymässä merkittävää kiinteistöomaisuutta, joten kulttuuri-investointien turvaamiseksi nykyisellä tasolla olisi tärkeää pitää kiinni ns. kulttuuriprosenttiperiaatteesta maakuntien merkittävissä rakentamis- ja korjausinvestointikohteissa. Epäselväksi on jäänyt, tullaanko näin tekemään”, Alanko-Kahiluodon kirjallisessa kysymyksessä todetaan.
