Mikkelin kouluruokailusta sairastuneiden määrä oli hurja poikkeus elintarvikevälitteisten epidemioiden joukossa
Kalapuikoista ei ollut mitään erityistä mainittavaa Ruokaviraston julkaisemassa raportissa. Kuva: Seppo Haavisto
Kouluruokailuepidemiassa Mikkelissä sairastui yli 800 henkilöä elokuun 16. päivä viime vuonna.
Ruokaviraston mukaan vuonna 2023 elintarvikevälitteisiä epidemioita oli yhteensä 55 ja niissä sairastuneita oli 1 671.
Mikkelin tapaus yksistään vaikutti siihen, että viraston vuosikohtainen tavoite ei täyttynyt. Viraston mukaan tavoitteena on, että sairastuneiden määrä jäisi alle tuhanteen joka vuosi Suomessa.
Mikkelissä paljon harmia ja vaivaa aiheuttaneen kouluruokailun sisältöä tutkittiin tarkkaan ja tortillaletut paljastuivat ruokailijoiden kokemien ongelmien lähteeksi. Lettujen näytteistä löytyi todella korkeita pitoisuuksia lisäaineesta nimeltä kalsiumpropionaatti, joka aiheutti oireita.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kokonaisuudessaan elintarviketurvallisuus on Suomessa hyvällä tasolla, Ruokavirasto huomauttaa tiedotteessa.
Esimerkiksi elintarvikkeiden takaisinvetojen kokonaismäärän lasku jatkui toista vuotta peräkkäin.
Pääosan elintarvikevalvonnasta tekevät kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset.
Toiminnan hyvä taso ei ole sattumaa
Ruokavirasto tiedottaa Elintarviketurvallisuus 2023 raportista, jossa kerrotaan viranomaisvalvonnan tuloksista sekä arvioidaan niiden perusteella tilannetta ja viranomaistoiminnan tulevaisuuden tarpeita.
Vuonna 2023 elintarvikevalvonnan tarkastusmäärät jatkoivat kasvuaan ja tarkastusten tuloksista 83 prosenttia oli oivallisia ja hyviä.
Lisäksi Ruokavirasto kertoo, että yritykset korjasivat hyvin viranomaisen havaitsemia epäkohtia toiminnassaan.
Korjattavaa tai huono -arvion saaneista yrityksistä 67 prosenttia paransi vuoden aikana arviotaan hyvään tai oivalliseen. Tämä tulos on parantunut joka vuosi vuodesta 2020 lähtien.
– Elintarvikevalvontaan on tärkeää varata riittävät resurssit, jotta elintarviketurvallisuuden hyvä taso pystytään Suomessa säilyttämään, arvioi elintarviketurvallisuusosastonjohtaja Ville Kekkonen viraston tiedotteessa.
Luomukananmunien PFAS-yhdisteiden määrät olivat uusien tutkimusten perusteella selvästi pienentyneet aiempiin tuloksiin verrattuna kanojen ruokintaan tehtyjen muutosten myötä.
Vierasainenäytteistä määräystenvastaisuuksia löytyi kotimaisista elintarvikkeista vain 1,8 prosenttia ja ulkomaisista elintarvikkeista 3,3 prosenttia, mikä osoittaa, että vierasainehallinta on hyvällä tasolla, Ruokavirasto tiedottaa.
Myynnissä kinkutonta kinkkua
Elintarvikkeista annettavien tietojen suhteen löydettiin useita kohtia, joissa on varaa parantaa. Elintarviketiedoilla tarkoitetaan säädöksissä kuvailtuja yleisiä tietoja, joita on annettava kuluttajille ja suurtalouksille.
Ongelmia oli siinä, että suomen- tai ruotsinkielisiä merkintöjä puuttui joistakin pakkauksista. Pakatun lihan alkuperämaa oli ilmoitettu toisinaan virheellisesti tai lihan alkuperämaata ei ilmoitettu tarjoilupaikoissa. Kinkkuna saatettiin myydä elintarviketta, joka ei sitä ollut.
Elintarvikkeista annettavien tietojen suhteen ongelmia oli siinäkin, että kehotuksista huolimatta pakkausmerkinnöissä aiemmin todettuja puutteita ei korjattu, Ruokaviraston raportissa kerrotaan.
Lue myös:
