Muuttoliike laimentaa maakuntaintohimoa – suomalainen samaistuu ennemmin Eurooppaan
Uudellamaalla maakuntaan samaistuminen on keskimääräistäkin alhaisempaa. (Kuva: Ville Miettinen)
Suomalainen samaistuu ennemmin kuntaansa, Eurooppaan tai vaikka kaupunginosaan, kuin maakuntaan, selviää Kuntaliiton tänä keväänä tekemästä kyselystä.
Kaikkiaan 11 000 vastaajasta peräti 85 prosenttia ilmoitti samaistuvansa Suomeen ja 60 prosenttia omaan kotikuntaansa. Omaan maakuntaansa samaistui 44 prosenttia vastanneista.
Vastaajista 56 prosenttia koki samaistuvansa omaan asuinalueeseensa ja kylään tai kunnanosaan 53 prosenttia.
Useampi vastaaja koki itsensä eurooppalaiseksi (51% vastanneista) kuin tietyn maakunnan asukkaaksi (44 %).
Maakuntafiilis heikompi kaupungeissa
Laimeinta maakuntaan samaistuminen oli Uudenmaan tutkimuskunnissa (Espoo, Vantaa, Sipoo, Askola), alle 40 prosentin luokkaa.
Myös kymenlaaksolaisessa Kotkassa, varsinaissuomalaisessa Kemiönsaaren kunnassa sekä Kanta-Hämettä edustavassa Hämeenlinnassa maakuntasamaistuvien osuus oli alle 40 prosenttia.
– Uudenmaan maakunta ei varsinkaan suurissa kaupungeissa asuville ole niin merkityksellinen, suurissa korostuu kunta- ja/tai kunnanosasamaistuminen voimakkaammin. Yksi maakuntaan samaistumista heikentävistä tekijöistä lienee muuttoliike, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
– Muuttoliikkeellä tulee myös jatkossa olemaan osaltaan merkitystä samaistumiseen, niin kunta- kuin maakuntatasolla.
Myös sillä on merkitystä, minkä ikäiseltä samaistumista kysytään.
– Nuorinta ikäluokkaa edustavista 18-29 -vuotiaista vastaajista 36 prosenttia samaistuu maakuntaan paljon, 30 prosenttia vähän. Vanhimmista, vähintään 70-vuotiaista kuntalaisista maakuntaan paljon samaistuvia on puolet ja vähän samaistuvia viidennes, Pekola-Sjöblom kertoo.
Lapilla ja Pohjanmaalla vahvat brändit
Maakuntaan samaistuminen vaihtelee suuresti tutkimuskuntien ja alueiden välillä.
Korkeinta maakuntaan samaistuminen on Lapin maakuntaa edustavassa Inarin kunnassa ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaa edustavassa Kurikan kaupungissa, joissa kummassakin 62 prosenttia vastanneista samaistuu maakuntaan vähintään melko paljon
Lapissa maakuntaan samaistuminen on havaittu keskivertoa voimakkaammaksi jo aiemmissa tutkimuksissa, esimerkiksi Pellon ja Sodankylän kohdalla vuosien 2008 ja 2011 kyselyissä.
– Lapilla ja lappilaisuudella on ylipäätään oma vahva leimansa ja brändinsä, jota on erityisesti hyödynnetty matkailussa, Pekola-Sjöblom sanoo.
Myös Pohjanmaa ja pohjalaisuus on toinen pitkät ja vahvat juuret omaava alue ja samaistumiskohde myös aiempien kuntalaiskyselyiden mukaan. Vuoden 2011 kyselyssä Lapuan maakuntasamaistuminen oli tutkimuskunnista korkein
– Varmaankin pienemmissä kunnissa maakuntasamaistuminen nousee herkemmin vahvemmaksi kuin suuremmissa kaupungeissa, Pekola-Sjöblom arvioi.
Myös Pohjois-Karjalassa maakuntaan samaistuminen on melko vahvaa.
– Liperissä maakuntasamaistuminen molempina vuosina 2015 ja 2017 jopa suurempaa kuin kotikuntasamaistuminen.
Uusi rooli voi vahvistaa samaistumista
Maakuntasamaistuminen ei välttämättä kohdistu nykyiseen asuinmaakuntaan. Se voi kohdistua esimerkiksi syntymä- ja lapsuusvuosien maakuntaan tai vanhempien tai suvun maakuntaan.
Pekola-Sjöblom odottaa kiinnostuneena, millainen vaikutus maakuntauudistuksella on.
– Osassa maakuntia on jo valmiiksi vahvaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta maakuntaan, mikä voi edesauttaa maakuntien toiminnan käynnistymistä ja vaaliosallistumista, mutta osassa maakuntia näin suotuisia lähtökohtia ei ole.
Hän arvioi, että maakunnilta tähän asti puuttuneet palvelujen tuottamisen ja järjestämisen roolit alentavat osaltaan maakuntasamaistumista.
– Tulevien maakuntien uusi merkittävä rooli ja tehtävät voivat vahvistaa maakuntasamaistumista.
– Myös maakuntavaalit voivat jatkossa lisätä maakuntasamaistumista – mutta myös vähentää mikäli kuntalaiset kokevat, että heidän äänensä ei kuulu vaaleissa, Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018 eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Kuntalaiskysely lähetettiin Väestörekisterikeskuksen otoksen mukaisesti kaikkiaan 32 450 täysi-ikäiselle kuntalaiselle 40 eri paikkakunnalle. Kysely toteutettiin 22.2.-12.5.2017. Vastauksia saatiin 11 700.
Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.
