Nuoret kokivat Vaasassa, että he pystyvät omalla toiminnallaan ja yhdessä muiden kanssa vaikuttamaan asioihin. Vaasalaisen Borgaregatans skolanin oppilaat ilmentävät tässä kuvassa tunnelmia Gutsy Go -viikon varrelta. (Kuva: Gutsy Go)

Nuoret haluavat vaikuttaa positiivisesti yhteisiin asioihin ja he ovat kiitollisia voidessaan auttaa esimerkiksi ikäihmisiä. Näin koettiin noin vuosi sitten Vaasan kaupungissa, jossa Gutsy Go -menetelmä oli käytössä, Borgaregatans skolanin rehtori Markus Rönnblom kertoo.

Yläkouluikäiset nuoret keksivät ja toteuttivat rauhanteoiksi nimettyjä töitä, joilla he edistävät kaupunkilaisten ja kuntalaisten hyvinvointia.

Nuoret ja heidän tukenaan olleet aikuiset tekivät ahkerasti töitä viikon ajan, rehtori muistaa.

– Saimme järjestettyä tarvittavan ajan toukokuun loppupuolelle. Se oli intensiivinen viikko, Rönnblom muistelee.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Gutsy Go onnistui paremmin kuin osasimme odottaa. Siinä on hyvä konsepti. On henkilökuntaa ja resursseja, koulutetut ohjaajat ja raamit, joiden sisällä on toimittava. Oli hienoa seurata, miten nuoret itse ideoivat ja toteuttivat suunnitelmansa.

Koulun oppilaat järjestivät muiden muassa tapahtumia maahanmuuttajille, päiväkotien lapsille ja ikäihmisille.

– Nuoret kokivat, että he pystyvät omalla toiminnallaan ja yhdessä muiden kanssa vaikuttamaan asioihin.

Hämmentävät palvelunumerot

Myös Järvenpään kaupungissa huomattiin, miten asioihin voidaan saada uusia näkökulmia, kun nuoret saavat aikaa ja tukea hyviin tekoihin.

Järvenpään kaupungin opetusjohtaja Arja Korhonen arvioi nuorten toimineen määrätietoisesti ja motivoituneesti Gutsy Go -toimintaviikon alusta lähtien.

– Nuoret alkoivat toden teolla pohtimaan hyviä tekoja ja suunnittelemaan niitä. 

Koululaiset tekivät oivaltavia havaintoja yhteiskunnan kipukohdista.

– Yksi ryhmistä selvitti, miten hyvin voi saada apua mielenterveyspalveluista. Nuoret kokeilivat ja soittivat seitsemään eri palvelunumeroon. Heille ei vastattu yhdelläkään soittokerralla.

Korhonen jakoi nuorten hämmästyksen siitä, miten tilanne voi tuntua vaikealta, jos joku kokee olevansa kiireellisen avun tarpeessa eikä apua ole saatavilla.

– Tuollaisessa tilanteessa saattaa tuntua siltä, että yhteiskunta ei ota vastuuta.

Korhonen painottaa, että kuntatasolla on kouluista lähtien tehty kovasti töitä, jotta nuorilla olisi mahdollisimman hyvä olla. Kukaan ei voi kuitenkaan yksin ratkaista ongelmia. Yhteistyön voimasta saatiinkin erinomaista näyttöä ja kokemusta Gutsy Go -viikon aikana, Korhonen jatkaa.

– Nuoret tekivät ryhmissään hyviä tekoja ja dokumentoivat ne.

Kuka puuttuu kiusaamiseen?

Kaikki Järvenpään Yhteiskoulun kahdeksannen luokan oppilaat osallistuivat hyvien tekojen toimintaviikkoon.

Eräs ryhmä toteutti kiusaamiskoeprojektin.

– Siinä selvitettiin, että puuttuvatko kaupunkilaiset kiusaamiseen, jonka he näkevät ja kuulevat.

Ryhmä teki piilokamerakokeen Järvenpäässä.

Tiimi käsikirjoitti näytellyt kiusaamistilanteet omien kokemustensa pohjalta. Sitten katsottiin, miten ihmiset reagoivat, kun he todistavat kiusaamistilanteita.

Tavoitteena oli omakohtaisten esimerkkien ja videon avulla tehdä näkyväksi rasismin ja kiusaamisen vaikutukset nuoriin ja rohkaista ihmisiä puuttumaan kiusaamiseen.

– Tavoitteessa onnistuttiin.

Rohkeat tempaukset lisäsivät yhteenkuuluvuuden tunnetta nuorten keskuudessa, Korhonen näki.

Korona-aika oli osaltaan vaikuttanut nuoriin Gutsy Go -viikkoa edeltävinä aikoina ja yhteiselle olemiselle ja tekemiselle oli tilausta. Nuoret kokivat olevansa tärkeiden asioiden äärellä ja he elivät hetkessä, opetusjohtaja näki.

– Osallisuus lisää ymmärrystä vaikuttamismahdollisuuksista ja luo sitoutumista yhteisiin päätöksiin. Nuorten vahva osallisuuden kokemus on edellytys koko kaupungin hyvinvoinnille, opetusjohtaja Arja Korhonen arvioi.

Suomessa kehitetyn, pedagogiaa ja mediaa yhdistävän, Gutsy Go -menetelmän onkin tarkoitus ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä nuorten positiivista mielenterveyttä.

Gutsy Go -menetelmä voitti vuonna 2017 ideakilpailun nimeltään Vuosisadan rakentajat. Kilpailu oli 44 suomalaisen säätiön lahja 100-vuotiaalle Suomelle.

Tekojen takana vajaat 5 000 nuorta

Yhteisömenetelmän takana ovat Gutsy Media Oy ja Gutsy Go ry. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Veera Ikonen kertoo menetelmän tavoittaneen nuoria uudenlaisella tavalla jo melkein 40 toteuttamispaikassa.

– Samalla on tehty lähes 500 rauhaa vahvistavaa ratkaisua. Näitä tekoja on ollut tekemässä vajaat 5 000 nuorta Suomessa ja Virossa.

Menetelmää on myös hyödynnetty useammankin kerran samalla paikkakunnalla, muiden muassa Oulussa, Espoossa ja Kotkassa ja Sipoossa.

Korona-aika on ollut kovaa aikaa nuorille. Sen jäljiltä on ollut entistä enemmän tilausta yhteisöllisyyttä vahvistaville kokemuksille, Ikonen huomauttaa.

– Nuoret haluavat vaikuttaa siihen, että kukaan ei jäisi tässä yhteiskunnassa yksin.

Paikkakunnasta toiseen nuoret ideoivat tekoja, joilla torjutaan eri ikäisten yksinäisyyttä.

– Vanhusten yksinäisyys on yksi eniten esiin nousevista aiheista. Nuoret tunnistavat, mitä vanhuksetkin voivat kokea, kun odottaa sitä, että saisi kokea olevansa tarpeellinen.

Gutsy Go -menetelmässä esimerkiksi sadan yläkouluikäisen joukko jaetaan kymmenen hengen ryhmiin.

Tarkoitus ei ole, että samasta luokasta tai kaveripiiristä koottaisiin ryhmät, sillä tavoitteena on antaa osallistujille mahdollisuus kokeilla myös tavanomaisista kuvioista poikkeavaa yhteistyötä.

Nuoret ovat tehneet kunnioitusta herättävällä tavalla töitä erilaisissa ryhmissä ja erilaisten asioiden hyväksi. Ikonen on nähnyt nuorten toimivan tällä tavoin eri puolilla Suomea.

– Nämä nuoret eivät ole kyynisiä. He sanovat asiat niin kuin ne näkevät, kuin sadussa, jossa keisarilla ei ollut vaatteita.

Kuntakumppanit tukena

Gutsy Go -menetelmässä hyödynnetään teknologiaa ja esimerkiksi nuorten kännykkäkameroiden avulla saadaan hyvät käytänteet näkyviksi ja jaettua rauhanteot kaikille niistä kiinnostuneille.

Tuhansille nuorille saadaan kokemus yhteiskunnallisesta osallisuudesta ja myönteisestä näkyvyydestä kriittisessä vaiheessa, Veera Ikonen lisää.

– Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman suomalaisten säätiöiden merkittävää ja pitkäjänteistä rahoitusta. Samoin tärkeä rooli on ollut niillä rohkeilla kuntakumppaneilla, kouluilla ja paikallisilla ammattilaisilla, jotka ovat lähteneet ensimmäisten joukossa mukaan.

– Tällaisen toiminnan kehittäminen ei olisi mahdollista yhden tahon toimesta, vaan tätä tehdään yhteisömenetelmän hengen mukaisesti yhdessä.

Nuorten Gutsy Go -videot ovat nostaneet nuorten yhteiskunnallisen potentiaalin näkyväksi mediassa. Samalla nuoret voivat antaa paikallisella tasolla toteutuneen rauhanteon kautta vinkkejä myös muihin kuntiin, Ikonen lisää.

Ovet auki kauppakeskukseen

Veera Ikonen kertoo, miten eräs oppilasryhmä pohti kauppakeskuksessa olevan sellaista lämmintä tilaa, jota voisi ehkä tarjota yöaikaan asunnottomien käyttöön. Tästä ajatuksesta alkoi selvitystyö.

– Kauppakeskuksen ovia ei ole välttämättä helppo saada auki.

Mutta tälläkin kertaa nuoret osasivat vakuuttaa ja innostaa aikuisia vartijoiden tiimin esimiehestä lähtien, jotta kauppakeskuksen ovet avautuivat rauhanteon ajaksi ja yöksi suojaa kaivanneille ihmisille Espoossa, Ikonen sanoo.

– Ja auttaminen tuntuu hyvältä. Kun huomaa, että on voinut vaikuttaa hyvällä tavalla joidenkin ihmisten elämään, se tekee omastakin olosta paremman. Ja oma erityisyytensä on siinäkin, kun nuoret voivat tehdä hyviä tekoja yhdessä ja jakaa näitä kokemuksia keskenään.

Tällaisessa yhteisömenetelmässä voidaan tukea nuorten mielenterveyttä laajalti, Veera Ikonen pohtii.

Gutsy Go -video Järvenpäästä:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*