Nuoret uupuvat koulumatkoilla ja kunnat eivät saa kokeilla, jos etäpäivä silloin tällöin piristäisi – "Suomalainen yhteiskunta on normien yhteiskunta"
Oppilaalle järjestettävä päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Kuva: Heikki Sarviaho
Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas haluaa, että kouluasioita katsotaan nykyistä monipuolisemmin lasten ja nuoren kannalta.
Hän ottaa esimerkiksi Pohjois-Karjalassa sijaitsevan ja noin 4 400 asukkaan Ilomantsin, jossa monella nuorella on pitkät koulumatkat.
Koulumatkat ovat verrattain pitkiä ja ne voivat kuormittaa koululaista, vaikka matkoihin käytettävät ajat ovatkin lainmukaisia. Tällaistakin tilannetta ajatellen olisi Ilomantsin kunnanjohtajan mukaan kohtuullista hyödyntää etäopiskelumahdollisuuksia perusopetuksessa.
– En tarkoita, että kaikki pitää olla etänä, Ahokas lisää.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hänen mukaansa asiassa olisi hyvä edetä kokeilujen kautta.
– Meillä on koko kunnan alueella kattava valokuituverkosto. Yläkoululaisilla voisi olla jokin etäpäivä.
Valinnaisten aineiden tarjontaankin voitaisiin tuoda eri puolille Suomea uusia mahdollisuuksia, jos olisi etäopiskelumahdollisuuksia niin perusopetuksessa kuin lukiossakin.
– Tämä on tasa-arvo kysymys.
Kokeilukynnys on korkealla
Kuntaliiton Onneksi on kunnat -lähetyksessä pohdittiin keskiviikkona, miten kuntapäättäjät voivat ratkaista väestökehityksen ja talouden haasteita.
Lähetystä juontanut Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen oli samoilla linjoilla Ilomantsin kunnanjohtajan kanssa etäpäiväkokeilujen suhteen.
– On ehdotettu, että voitaisiin kokeilla etäopetusta, mutta näitä kokeiluehdotuksia ei oteta edes käsittelyyn, Karhunen kertoo.
Mukana keskustelussa oli Kemiönsaaren kunnanjohtaja Erika Strandberg, joka olisi heti valmis etäopetuskokeiluihin, jos ne sallittaisiin.
Kemiönsaari on Suomen merialueiden toiseksi suurin saari, jossa koulumatkat eivät välttämättä taitu yhdessä sujauksessa.
Normien purkaminen ei ole edennyt tällä hallituskaudella, kuten kunnat olisivat halunneet.
Myös Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntija Mari Sjöström piti tärkeänä, että katsottaisiin, miten voidaan etäyhteyksin täydentää tarvittaessa opetusta.
Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Petri Kahila mietti pyydettäessä, minkä takia kynnys kokeiluihin esimerkiksi perusopetuksessa voi olla korkealla.
– Suomalainen yhteiskunta on normien yhteiskunta, Kahila näkee.
Älykästä sopeutumista
Petri Kahila painotti, että onneksi meillä on kunnat.
– Mikään ei ole niin innostava ja joustava kuin kunta.
Kahila toivoo kuntien tueksi kansallista strategiaa, jotta väestömuutoksiin ja taloudellisiin haasteisiin voitaisiin sopeutua mahdollisimman älykkäästi.
Hän huomauttaa, miten esimerkiksi ilmastomuutosasioissa on luotu kansallinen strategia.
Kahila huomauttaa, miten väestönmuutos koskettaa koko Suomea, kaikki kuntia.
– Väestönmuutoksen sopeutuminen on samanaikaisesti sekä väestöllinen että taloudellinen prosessi, mikä edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
– Useimmat kunnat rakentavat tulevaisuuttaan ensisijaisesti kasvuhakuisuuden varaan, kun taas sopeutuminen väestönmuutokseen jää toissijaiseksi ja ilmenee usein palvelujen infrastruktuurin karsimisena.
Kahilan mukaan väestönmuutoksen taustatekijät vaihtelevat alueittain. Ja juuri näiden väestönmuutoksen taustatekijöiden ymmärtäminen on keskeistä strategisten toimien suuntaamisessa.
Koko kunnan asia
Marjut Ahokas nosti esiin, miten koko kunnan on oltava liikkeellä, kun tehdään uudistuksia.
– Pienikin kunta on kuntakonserni. Keskustelu kunnan ja tytäryhtiöiden välillä on tärkeää. Kunnalle on merkitystä sillä, miten sen vuokrataloyhtiö voi. Onko hyvätasoisia asuntoja tarjolla? Onko tarve purkaa huonompaa?
– Näitä keskusteluita on käytävä koko kuntakonsernissa.
Tätä näkemystä alleviivasi edellä mainittujen tavoin lähetyksen keskusteluun osallistunut Kuntaliiton erityisasiantuntija Taina Väre.
– Pitää katsoa koko kuntaorganisaatiota. Ei auta, jos yhtä nurkkaa katsoo, vaan on käytävä läpi koko organisaatio. Mielellään toimitaan yli kuntarajan, jos toisellakin kunnalla on sama asia työn alla.
Uudistamistyötä tehtäessä on sitten myös mietittävä, mitä se tarkoittaa kuntastrategian kirjauksissa, Väre arvioi.
Ja niitä vahvuuksiakin on tärkeä vaalia, ja kehittää.
Raha ei ratkaise kaikkea
Erika Strandberg sanoo, että Varsinais-Suomessa sijaitseva ja 6 400 asukkaan Kemiönsaaren kunta on sijaintinsa puolesta hyvässä asemassa.
– Meillä on se etu, jos pääkaupunkiseutu ja Turku kasvavat, niin me ollaan siinä keskellä.
Samalla myös Kemiönsaari saa näin lisää elinvoimaa esimerkiksi matkailun kautta tai vapaa-ajan asukkaiden määrän lisääntyessä.
– Meillä on ollut talous hallussa ja olemme tehneet positiivisia tuloksia.
Vaikka rahaa on, väestömuutos aiheuttaa haasteita.
– Vuoteen 2030 mennessä lasten määrä pienenee 30 prosentilla.
Kemiönsaaren kunta on edistänyt sopeutumista tulevaan kouluverkosta tehdyllä selvityksellä.
– Siitä saatiin linjauksia, varovaisia. Siitä pitää jatkaa.
Petri Kahila korosti, että älykäs sopeutuminen on ajattelutapa. On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, missä mennään esimerkiksi väestöennusteiden suhteen.
Taina Väre luottaa siihen, että kunnat kyllä onnistuvat. Hän ottaa esimerkiksi maaseudun kunnat, joissa on sopeuduttu vuosikymmenien ajan, aikoinaan väestön kasvuun ja nyt väestön vähenemiseen.
Lue myös:
