Ohjattua liikuntaa nuorena harrastaneet kärsivät myöhemmin muita vähemmän mielenterveyshäiriöistä. (Kuva: Ville Miettinen)

Ohjattua liikuntaa harrastaneet voivat nuorena aikuisena psyykkisesti paremmin, mutta jossain vaiheessa nuuskan ja alkoholin käyttö ylittävät keskimäärän.

Mitä intensiivisemmin pojat harrastavat liikuntaa ja mitä korkeammalla tasolla he kilpailevat, sitä vähemmän he oireilevat psyykkisesti nuorena aikuisena. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimus perustuu uusimpaan Reserviläisten toimintakyky -tutkimusaineistoon. Tutkimukseen osallistui 680 20–35-vuotiasta miestä.

Lapsuusajan liikunnalla ja aikuisiän mielenterveydellä todettiin yhteys riippumatta siitä, minkä ikäinen tutkimukseen osallistunut reserviläinen oli, mikä oli hänen koulutuksensa tai kuinka paljon hän harrasti liikuntaa.

– Lasten ja nuorten urheilu on tärkeä keino edistää väestön mielenterveyttä, sanoo erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner.

Erityisen tärkeäksi nähdään haasteellisissa olosuhteissa kasvavien lasten liikunnan harrastamisen tukeminen, kun perheen talous on tiukka.

Liikuntaharrastus vahvistaa lapsen osallisuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta, se luo kaverisuhteita ja harjoittaa sosiaalisia taitoja.

– Valmentajasta lapset saavat ylimääräisen, luotettavan ja turvallisen aikuisen, pohtii itsekin nuoria yleisurheilijoita valmentava Appelqvist-Schmidlechner.

Urheilun taso vaikuttaa

Tutkimuksen mukaan miehillä oli mielenterveysoireita sitä vähemmän, mitä korkeammalla tasolla he olivat kilpailleet lapsuudessa.

Vaikka kilpaurheiluun voidaan ajatella jo lähtökohtaisesti valikoituvan henkisesti vahvoja henkilöitä, voi kilpaurheilulla tutkimusryhmän mukaan olla merkittävä mielenterveyttä suojaava vaikutus.

– Se opettaa lapsille tavoitteiden asettelua, sinnikkyyttä sekä keinoja selviytyä haastavista tilanteista. Samalla se vahvistaa lapsen itseluottamusta ja rakentaa mielenterveyden perustaa.

Nuuskaa ja viinaa

Mutta ongelmiakin on. Tutkimus kertoi, että lapsena kilpaurheilua harrastaneiden poikien runsas alkoholinkäyttö ja nuuskaaminen olivat muita yleisempää nuorena aikuisena. Tulos on tutkijoiden mukaan huolestuttava.

Valmentajilla ja seuratoimijoilla on tärkeä tehtävä nuorten terveyskasvatuksessa.

Tutkijat kehottavat seuroja ja valmentajia ottamaan kopin nuorten terveyskasvatuksesta ja brändäämään omaa päihteettömyyttään.

– Julistautua voi esimerkiksi nuuskattomaksi urheiluseuraksi, ehdottaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Tutkijat suosittelevat, että seurat voisivat käyttää brändäyksessä menestyviä roolimalliurheilijoitaan, sillä esikuvilla on junioriurheilussa keskeinen merkitys.

Tutkimukseen voi tutustua lähemmin täällä.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*