Pasi Töytärin mukaan lasten väkivaltainen käyttäytyminen kouluissa on lisääntynyt, eivätkä opettajatkaan ole siltä suojassa. (Kuva: Jukka Laitinen)

Pasi Töytäri toimii Kouvolassa työsuojeluvaltuutettuna ja tietää, mikä opettajien ja kouluhenkilökunnan arkea nykyisin rassaa. Yksi suuri tekijä on työmäärän lisääntyminen, toinen oppilaiden käytöshäiriöt.

– Äärimmäiset käyttäytymisongelmat ja väkivaltaisuus kouluissa on lisääntynyt, kertoo Pasi Töytäri.

Hän on itsekin pohtinut sitä, mistä viime vuosina lisääntyneet käytöshäiriöt johtuvat.

– Nyt koululaisten huoltajina ovat 1990-luvun alun laman lapset. Heillä itsellään on ollut paljon lama-ajan koettelemuksia, työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Ehkä se sieltä kumpuaa, pohtii Töytäri.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Usein käyttäytymisen ääri-ilmiöt näkyvät jo varhain.

– Jo ykkösluokille tulee oppilaita, jotka tarvitsevat heti tukea. On pitkä aika pidellä oppilasta ja pulpettia paikallaan, jos tukea ei saada ensimmäisinä viikkoina, tietää Töytäri.

Kouvolassa on jo olemassa ohjeistus oppilaiden väkivaltaisen käytöksen varalle.

– Ohje käsittelee lapsen fyysistä rajaamista. Silloin kun joku käyttäytyy väkivaltaisesti, jokainen koulun henkilökunnan jäsen saa puuttua tilanteeseen tarvittavin keinoin. Kiinni saa ottaa, ja tähän on saatavilla myös koulutusta.

Hän pitääkin koulutusta äärimmäisen tärkeänä.

– Se on verrattavissa ensiaputaitoihin, niitä on joka koulussa hyvä olla riittävästi.

Aluehallintovirasto selvitti

Lisääntynyt oppilaiden häiriökäyttäytyminen ei ole vain mutu-tuntumaa. Aluehallintovirasto on vastikään selvittänyt kouluhenkilökunnan työoloja ja saanut selkeän viestin: psykososiaalinen kuormitus on lisääntynyt.

– Niin sanotuissa läheltä piti -ilmoituksissa, joita opettaja ja henkilökunta tekevät, näkyy aika paljon oppilaiden välistä skismaa ja väkivaltaa. Myös opettajalle tulee helposti osumia, tietää Töytäri.

Kielenkäyttö on myös railakasta.

– Opettajalle saatetaan huutaa, että ”käytät lapsia hyväksi, olet huora” ja muuta tämän kaltaista. Äärimmäisesti käyttäytyvä alakoululainen ei ole enää harvinaisuus, sanoo Töytäri.

Inkluusio on jo käytössä peruskoulussa ja se on puhuttanut paljon. Inkluusio tarkoittaa sitä, että erilaisia oppijoita ei suljeta omiin pienryhmiinsä koulujen nurkkiin, vaan heidät sijoitetaan tavallisille luokille. Inkluusio toimii, kunhan koulussa on riittävästi henkilökuntaa ja mahdollisuus pienryhmäopetukseen. Jos näin ei ole, koko luokka kärsii.

Työsuojeluvaltuutettu Pasi Töytäri Sarkolan koululla Kouvolassa. (Kuva: Jukka Laitinen)

Apua nopean toiminnan joukoista

Kun tilanteet kaatuvat päälle koulussa, tärkeintä on henkilöstön tuki.

– Ohjeistuksien pitää olla kunnossa ja riittävästi tukea ja tietotaitoa saatavilla. Yleensä suurin tuska tulee siitä, jos ei ole aikaisemmin ollut ääritilanteessa eikä tiedä mitä tehdä, kertoo Töytäri.

Kouvolassa on käytössä NTJ eli nopean toiminnan joukot, jotka rientävät avuksi, kun keinot loppuvat.

– Ryhmässä on koulunkäynninohjaajia, jotka hälytetään avuksi muutamaksi viikoksi, että saadaan oppilas rauhoittumaan. Tämä on akuutti tuki, jolla voidaan saada aikaan pitkäaikainen vaikutus oppilaan kannalta.

Akuutin tuen aikana yritetään löytää ratkaisu oppilaalle: missä hän voisi käydä koulua ja suorittaa oppivelvollisuutensa niin, että hän itse onnistuisi ja muut oppilaat saisivat oppimisrauhan.

– Kun jonot pienryhmäopetukseen eivät vedä, nopean toiminnan joukoilla saadaan apu tulehtuneeseen tilanteeseen.

Dokumentteja ja palavereja

Häiriökäyttätymisen lisäksi ja osin siihen liittyen opettajan työhön on ilmaantunut iso määrä lisätyötä, mikä nousi esille aluehallintoviraston kyselyssä.

– Monenlaisten dokumenttien täyttämistä, lisääntyneitä palavereja eri toimijoiden kesken, oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeen selvittämistä.

Erilaiset lausunnot, kirjaamiset, raportit ja selvitykset vievät paljon aikaa ja ne tehdään varsinaisen opetustyön ohessa.

– Dokumentteja voi olla paljonkin, kun ajatellaan että 16–20 oppilaan luokassa jo noin puolella oppilaista voi olla jonkinlainen tuki käytössä. Lisäksi opetustyössä erilaiset tuet pitää huomioida ja muokata opetus sen mukaan.

Paperihommat rassaavat, mutta suurin puheenaihe on huonosti käyttäytyvät oppilaat.

–  Se on yleinen puheenaihe, joka tuli esiin kaikissa vastauksissa. Se kuormittaa, koska lähtökohtaisesti opettajat haluaisivat opettaa ja kasvattaa.

Kaikille sopiva opetusmuoto

Kaikille oppilaille on silti löydettävä keino oppia ja olla mukana koulumaailmassa.

– Pitää löytää heille sopiva opetusmuoto tai saada paikka arviointijaksolle psykologiseen arviointiin. Kun paikat ovat kortilla ja pitää jonottaa, sen aikaa oppilas on koulussa käyttäytymässä kuten käyttäytyy. Yksikin oppilas voi rasittaa hyvin paljon tilannetta.

Oppilaiden lisäksi oma lukunsa ovat vanhemmat, jotka eivät tunnusta koulun auktoriteettia.

– Jonkin verran on kouluvastaisia huoltajia, jolloin asioiden hoitaminen on hankalaa. Vanhempi saattaa sanoa, ettei oppilaista saa laittaa pienryhmään, ettei hän leimaudu. Kouluvastaisten vanhempien mielestä kaikki on koulun syytä.

Onneksi tämä ryhmä ei ole suuren suuri.

– Ei heitä ole kovin paljoa. Yleisesti ottaen yhteistyö huoltajien kanssa toimii, lohduttaa Töytäri.

Uhkatilanteiden ennakointia

Kaikkien ammattialojen työsuojelussa korostetaan nykyisin uhkatilanteiden ennakointia. Myös kouluissa uhkaväkivaltaohjetta on päivitetty.

– Laki velvoittaa riskien arvioimiseen kaikessa työssä, mutta aina on tilanteita, joita ei voi ennakoida. Tämän takia koulussa on pelastusharjoitusten lisäksi harjoiteltu suojautumista jo useana vuonna, jotta lapset ja aikuiset tietävät, miten toimia uhkatilanteessa.

Vantaan tapauksessa Töytäri mielellään laajentaisi keskustelua koulumaailman ulkopuolelle.

– Koulukeskeisyys keskustelussa vie hakoteille, koska ongelma on yhteiskunnallinen. Meidän  yhteiskunta kasvattaa kovia lapsia, sanoo Töytäri.

Koulukiusaamisen sijaan hän puhuisi kiusaamisesta, joka tapahtuu pääosin koulupäivän ulkopuolella ja lähinnä sosiaalisessa mediassa. Hän näkee kiusaamisen kumpuavan osin yleisestä, yhteiskunnallisesta ilmapiiristä.

– Jopa viihteestä on tullut häviämisen ja nolaamisen viihdettä, jossa äänestetään ihmisiä ulos ja heille nauretaan.

Yleinen syntipukki, sosiaalinen media, ei kuitenkaan saa Töytäriltä täystyrmäystä.

– Itse olen sitä mieltä, että sosiaalinen media ei ole ongelma eikä sen kieltäminen ole ratkaisu. Tärkeämpää on se, mitä lasten kanssa tehdään sinä muuna aikana.

Outi Airola, teksti

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*