”Palveluja ei olla viemässä pois maaseudulta” – Kuopion kaupungista vastataan asukkaiden huoliin ja kerrotaan, mitä nyt tapahtuu

Keskustelu maaseutualueiden kehittämisestä ja lakkauttamisuhan alla olevista kahdesta kyläkoulusta on nostanut välillä voimakkaitakin tunteita pintaan Kuopiossa.

Kaupungista kerrotaan Kuntalehdelle, että palvelut säilyvät jatkossakin maaseudulla.

Palveluja keskitetään maaseudun kuntakeskuksiin, joita on tarkoitus entisestään vahvistaa.

Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti arvioi blogikirjoituksessaan, että julkisessa keskustelussa nousevat esille usein negatiiviset äänenpainot. Samalla julkista tilaa saavat osin myös yksipuoliset tai virheelliset tiedot.

– Minua harmittaa, että annetaan sellainen mielikuva, ettei Kuopion kaupunki välittäisi maaseudusta.

Lahti huomauttaa, että joskus on valittava huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.

Kaupungin talouden tasapainoon laittaminen perustuu lakiin.

– Emme voi sallia sitä, että Kuopiosta tulee kriisikunta tai jättää taloutta huomiotta.

Lukujen perusteella – esimerkiksi investointeja asukasmääriin suhteutettuna – maaseutualueisiin panostetaan verrattain hyvin, kaupunginjohtaja laskee.

Kokoluokkaa pystyn peilaamaan aikaan, kun johdin vielä Maaningan itsenäistä kuntaa, Lahti kirjoittaa.

Keskusteluita tarvitaan nyt

Erityisesti uhka koulun lakkauttamisesta on asia, joka herättää jopa voimakasta turhautumista ihmisissä ja näin on käynyt myös paikoin Kuopion maaseudulla.

Nyt Kuopiossa halutaan vahvistaa keskusteluyhteyttä eri tahojen välillä.

Kaupunginjohtaja on kutsunut maaseutualueiden toimijoita yhteiseen keskusteluun kaupungin viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa.

Tilaisuudessa (20.2.) aiotaan yhdessä miettiä sitä, mitä hyvä elämä Kuopiossa on.

Ratkaisuja etsivälle keskustelulle on tilausta nyt, Lahti näkee.

– Ilman vastakkainasettelua, molemminpuolista ymmärrystä rakentaen.

Helmikuun tilaisuus maaseututoimijoiden kanssa on ensimmäinen 3–4 dialogin sarjassa, joka toteutetaan kevään aikana.

Lisäksi Kuopiossa on valmisteilla uusi osallisuusmalli, jossa mahdollistetaan keskustelun paikkoja osana normaalia toimintaa. Osallisuusmalli pitää sisällään maaseutufoorumin järjestämisen.

Kaupunginjohtaja Soile Lahti on kutsunut maaseutualueiden toimijoita yhteiseen keskusteluun kaupungin viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa. Kuva: Soile Nevalainen, Kuopion kaupunki

Palvelut eivät takaa lasten määrän kehitystä

Kaupungin historiaa leimaavat useat kuntaliitokset ja Kuopioon kuuluu paljon maaseutua. Asukasluvultaan (noin 126 000) Kuopio on kahdeksanneksi suurin Suomessa.

Mikä onkaan tilanne koulujen suhteen ja miten tähän tilanteeseen on tultu Kuopiossa, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas?

– Kuopion kaupunginvaltuusto on tehnyt laajoja palveluverkkoselvityksiä, joissa on tarkasteltu koulujen ja muiden palveluiden sijaintia ja tarpeita.

– Selvityksissä on pyritty ratkaisemaan koulujen oppilasmäärien vähenemiseen ja korjausvelkaan liittyviä haasteita. Tuloksena on ollut koulujen yhdistämisiä, lakkauttamisia ja uusien koulujen rakentamista tarpeen mukaan.

Palvelut eivät aina riitä pitämään tai kasvattamaan lasten määrää alueilla.

– Esimerkiksi Karttulan kirkonkylän asukasmäärä on laskussa, ja lapsimäärä vähenee nopeammin.

Opetuspalveluita on jouduttu supistamaan. Karttulan lukio lakkautettiin keväällä 2015.

Esitetyt muutokset eivät edenneet

Yläkouluselvityksessä (2022) keskityttiin Kuopion kuntakeskuksen palveluihin ja eteläisen alueen maaseutualueisiin.

– Selvityksen tuloksena esitettiin uutta yläkoulua eteläiselle alueelle, jonka toteutuminen riippuu oppilasmäärän kasvusta, Vähäkangas sanoo.

– Viimeisin maaseutualueita koskeva selvitys tehtiin 2019 koillisella maaseutualueella (Juankoski, Riistavesi). Esitetyt muutokset eivät edenneet päätöksenteossa. Maaseudun kouluverkostoon on tehty enemmän lisäyksiä kuin lakkautuksia.

Kouluverkkoasioiden tilanne on edelleen ajankohtainen Kuopiossa.

– Kasvun ja oppimisen lautakunnalle on esitetty muutoksia kouluverkkoon osana talouden tasapainottamisohjelmaa.

Kouluverkoston tarkastelu jatkuu kevään 2025 ajan, ja tavoitteena on selvittää Kuopion kaupungin kasvatus-, opetus- ja vapaa-ajan palveluverkostoa tulevan päätöksenteon pohjaksi.

– Tämä selvitys kattaa myös yhteistyön peruspalveluiden järjestämisessä yli kuntarajojen. Tavoitteena on säilyttää opetuksen laatu, turvallisuus ja välttää opetusryhmien kasvu sekä oppilaan tuen väheneminen.

Oppilasmäärä on kääntynyt laskuun

Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä on reilut 11 000 oppilasta Kuopion kaupungissa. Oppilasmäärä on kääntynyt laskuun syntyvyyden vähenemisen takia, kuten monessa muussakin kunnassa.

 – Opetuspalvelujen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että viiden vuoden kuluessa vuosiluokkien 1–6 palvelutarve laskee vastaten noin 28 laskennallisen opetusryhmän vähentymistä, Kuopion kaupungin opetusjohtaja Silja Silvennoinen kertoo.

– Vuosiluokkien 7–9 palvelutarpeen lasku vastaa 16 opetusryhmän opettajatyömäärän vähennystä.

Silvennoinen jakaa huolen myös tiettyjen maaseudun keskustaajamien elinvoimasta.

Tavoitteena on hänen mukaansa, että jokaisella maaseudun alueella olisi edes yksi elinvoimainen koulu.

– Yksittäisen maaseutualueen koulun riittävän elinvoiman turvaamiseksi on paikoin tarkasteltava sen ympärillä olevien pienempien yksiköiden vaikutusta kokonaisuuteen.

Kuopiossa ei olla suinkaan menossa palveluiden keskittämisessä niin pitkälle kuin voitaisiin kysynnän perusteella, vaan koulutilojen suhteen on jatkossakin ylikapasiteettia, Silvennoinen täsmentää.

– Palveluita ei olla nyt keskittämässä maaseudulta kaupunkialueelle, vaan kyse on maaseutualueiden sisällä tapahtuvasta palvelujen kokoamisesta yhteen.

Työvoiman saatavuus mielessä

Joskus on tehtävä vaikeitakin päätöksiä.

Se on opetusjohtajan mukaan huomioitava, jos koulutiloissa on merkittävää korjausvelkaa.

Työvoimaa saadaan verrattain hyvin keskeisille kaupunkialueille.

– Mutta maaseutualueille on usein vaikea saada kelpoisuusehdot täyttävää tai pitemmäksi aikaa työhön sitoutunutta henkilöstöä, Silvennoinen kertoo.

– Asia vaikuttaa oppilaan kohtaamaan opetuksen laatuun.

Kaikkia näitäkin asioita on mietittävä kokonaisuutta pohdittaessa, ja mietittäessä sitä, mikä on lasten oppimisedellytysten kannalta parasta.

Turvallisia tiloja on oltava

Myös varhaiskasvatuksen puolella on koettu työntekijöiden saatavuuteen liittyviä haasteita.

Kuopion kaupungin kasvatusjohtaja Marika Savukoski sanoo, että koulutetun työvoiman saaminen erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien tehtäviin on vaikeaa.

– Ongelmaan pyritään löytämään ratkaisuja yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa muun muassa monimuotokoulutusten ja uusien koulutusväylien kautta.

Maahanmuutto ja kuntien välinen muutto vaikuttavat positiivisesti lapsimäärään Kuopiossa.

– Päiväkoteihin on investoitava nyt ja tulevaisuudessakin, jotta taataan terveet ja turvalliset tilat varhaiskasvatuksen käyttöön.

”Pääosin tyytyväisiä”

Palautteiden perusteella perusopetus koetaan Kuopiossa pääosin positiivisena ja tärkeänä, Marika Savukoski kertoo.

– Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella varhaiskasvatuspalveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Työntekijöiden työhyvinvointikyselyjen vastaukset ovat verrokkien tasolla.

Opetushenkilöstö on muun muassa KEVAn tutkimuksen perusteella hyvin sitoutunutta työhönsä ja hyvinvoivaa sekä osaavaa, vaikka kuormitus opetusalalla on viime aikoina kasvanut.

Lakia noudatetaan

Keskusteltaessa maaseutualueiden riittävästä huomiosta on hyvä tietää, että maaseudulle ja kaupungin reuna-alueiden kouluille on osoitettu resursseja suhteellisesti enemmän resursseja kuin keskusta-alueille. Tämä näkyy opetusjohtaja Silvennoisen mukaan muun muassa koulunkäynninohjaajien, opetushenkilöstön ja erityisopetuksen määrärahoissa sekä esimerkiksi kuljetuspalveluissa.

Koulumatkoista on hyvä mainita sekin, että niiden enimmäispituus ja -kesto on määritelty perusopetuslaissa.

– Kuopio huolehtii siltäkin osin säädösten noudattamisesta, Silvennoinen painottaa.

Tietopoimintoja maaseutualueilta

• Karttulan kuntaliitoksen jälkeen on Karttulaan tullut uusi koulu- ja palvelukeskus, joka sisältää yhtenäiskoulun, esiopetuksen, varhaiskasvatuksen, kirjaston ja liikuntapalvelut.
• Kuntaliitosten jälkeen on lakkautettu Karttulan Airakselan koulu ja päiväkoti 2013, ja Karttulan lukio 2015.
• Maaningan kuntaliitoksen jälkeen toteutui päiväkodin ja koulun rakentaminen Käärmelahden kylälle ja Maaningan uuden päiväkodin rakentaminen kirkonkylälle ja urheilu- ja nuorisotalon peruskorjaus.
• Läntisellä lähimaaseudulla toteutui kolmen huonokuntoisen koulun yhdistäminen ja uuden päiväkoti- ja koulurakennuksen rakentaminen.
• Riistavesi, sinne uusi koulurakennus, joka valmistui 2023. Rakennus sisältää tilat kirjastolle ja lähipalveluille.
• Kuopion kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa perusopetuksen kouluverkosta, mm. siitä, että lakkauttamisprosessi käynnistyy, mikäli koulun oppilasmäärä alittaa valtuuston asettaman raja-arvon.
• Valtuustossa määriteltyjen rajojen mukaan luokkien 1–6 kouluissa on oltava vähintään kolme opettajaa ja 23 oppilasta vuositasoa kohden.
• Luokkien 7– 9 koulujen opetus toteutetaan vähintään kaksisarjaisissa kouluissa (yksi sarja tarkoittaa noin 23 oppilasta/vuositaso), kuitenkin huomioiden verkoston saavutettavuus ja kohtuulliset koulumatkat.
  

Lue myös: