Pienellä kunnalla yhteisöllisyydessä etulyöntiasema – johdon syytä vahvistaa sitä
Yhteisöllisyydellä voidaan vahvistaa koko kunnan toimintakykyä. Pienet kunnat ovat vahvoilla yhteisöllisyydessä.
Kunnan johdon on syytä ymmärtää, mistä yhteisöllisyydessä on kyse. Tämä todetaan perjantaina Tampereen yliopistossa tarkastetussa Ulriika Leponiemen väitöskirjassa Kollektiivinen kapasiteetti: Yhteisöllisyys pienen kunnan johtamisessa.
Väitöskirjan mukaan yhteisöllisyys kuvataan kunnissa huolenpidoksi ja asioiden hoidoksi koko kuntayhteisön hyväksi.
Kunnassa oleva yhteisöllisyys voi vahvistaa kunnan toimintakykyä, mutta näin ei käy itsestään. Kunnan johdon on ymmärrettävä, mistä yhteisöllisyydessä oikeasti on kyse ja miten sitä voidaan vahvistaa.
Pienillä kunnilla on etulyöntiasema, sillä etäisyys kunnan johtoon on pieni, haasteet yhteiset ja niukkuudestakin voi tulla kollektiivia vahvistava voimavara.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Päivittäisjohtaminen voi osoittaa, onko yhteisöllinen toiminta turhaa, virkatyötä hidastavaa ja hankaloittavaa, vai nähdäänkö kuntalaiset kunnan resurssina. Onko kuntalaisilla aidosti mahdollisuus vaikuttaa tärkeäksi kokemiinsa asioihin ja toimia niissä?
Kun johto on kiinnostunut ja kannustava, se osoittaa arvostavansa yhteisöä ja sen tekemää työtä.
Lue lisää Kollektiivinen kapasiteetti: Yhteisöllisyys pienen kunnan johtamisessa
Ulriika Leponiemen väitöstutkimus on helppo ymmärtää yhteisöllisyyden puolesta puhumisena. Kaikissa kunnissa yhteisöllisyys on toteutettavissa – siis tavoiteltavana kulttuurisena piirteenä. On hienoa, että yhteisöllisyys nostetaan tieteellisessä tutkimuksessa näin selkeästi esille.
Jaakko Pitkänen