Kuva: Silja Aunola / VNK
Opetusministeri Li Andersson (vas.) on huolissaan oppilaiden välisten osaamiserojen kasvusta. Heikosti osaavien oppilaiden osuus on lisääntynyt. Perhetausta vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin aiemmin. Myös tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat venähtäneet OECD-maiden suurimmiksi. - Yhdenvertainen oikeus oppia on edellytys sille, että jokaisella tämän päivän nuorella on mahdollisuus olla mukana rakentamassa tulevaa yhteiskuntaa. Meillä ei ole missään olosuhteissa varaa tinkiä koulutuksen laadusta ja tasa-arvosta, ministeri Andersson sanoo.

Suomalaisoppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet ja heikosti osaavien oppilaiden osuus on lisääntynyt. Tällä hetkellä noin 14 prosenttia suomalaisnuorista ei yllä yhteiskunnan näkökulmasta riittävälle lukutaidon tasolle. Näin todetaan tänään julkaistun PISA 18 -oppimistutkimuksen yhteenvedossa. Erinomaisten lukijoiden osuus suomalaisoppilaista on pysynyt ennallaan vuodesta 2009.

Tulosten mukaan suomalaisoppilaiden osaaminen on kuitenkin edelleen kansainvälisesti vertailtuna korkeatasoista. Suomi edustaa Euroopan ja OECD-maiden huippua yhdessä Viron kanssa.

Edelliseen, vuoden 2015 PISA-arviointiin verrattuna eri arviointialueiden pistemäärien keskiarvot olivat Suomessa laskeneet tilastollisesti merkitsevästi vain luonnontieteissä. Lukutaidossa keskimääräinen osaaminen on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2012, eikä matematiikassakaan muutos vuoteen 2015 ole merkitsevä.

Lukutaito heikentynyt vuodesta 2006

Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa kuitenkin, että osaaminen on Suomessa tasaisesti heikentynyt vuodesta 2006 alkaen.

Tällä kierroksella lukutaito oli pääarviointialueena, mikä tarkoittaa sitä, että lukutaidon osaamisesta luotettavin kuva saadaan vertailemalla uusimpia tuloksia vuosien 2000 ja 2009 tuloksiin. Noihin vuosiin verrattuna lukutaidon – samoin kuin matematiikan ja luonnontieteiden – osaamistaso on laskenut merkitsevästi.

Lukutaidon ylimmän desiilin eli parhaiten lukevan kymmenyksen keskimääräinen tulos on pysynyt Suomessa käytännössä samana vuodesta 2000, kun taas alimman desiilin keskimääräinen lukutaitotulos on samassa ajassa heikentynyt noin 9 pistettä, mikä on tilastollisesti merkitsevä muutos.

– Tämä kertoo myös oppilaiden lukutaidon tason aikaisempaa suuremmasta vaihtelusta. Sukupuolten välinen osaamisero tulee näkyviin myös suoritustasojen tarkastelussa: Erinomaisia lukijoita oli tytöissä selkeästi enemmän kuin pojissa. Vastaavasti heikkoja lukijoita oli pojissa selkeästi tyttöjä enemmän, tutkimuksessa todetaan.

Suomessa luonnontieteiden osaamisen pistemäärä oli tytöillä 534 ja pojilla 510 pistettä. Tämä 24 pisteen ero tyttöjen hyväksi oli OECD-maiden suurin. Pojat olivat tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä parempia 6 maassa tai alueella ja tytöt taas olivat poikia parempia 24 maassa tai alueella (kuvio 3.6). OECD-maissa tytöt olivat keskimäärin 2 pistettä poikia pa-rempia. Suomea suurempi ero tyttöjen hyväksi havaittiin ainoastaan Vietnamissa, Qatarissa, Jordaniassa, Saudi-Arabiassa ja Arabiemiirikunnissa.

Tarkasteltaessa sukupuolten välisiä eroja suoritustasoittain havaittiin, että suomalaispoikien osuus heikoissa osaajissa eli välttävän suoritustason alle sijoittuneissa oppilaissa oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin tyttöjen osuus. Pojista heikkoihin osaajiin kuului 17 prosenttia ja tytöistä 9 prosenttia.

Huippuosaajien ja erinomaisten osaajien eli suoritustason 5 tai 6 saavuttaneiden nuorten osuuksissa Suomi oli ainoa maa, jossa tyttöjen osuus (14 %) oli merkitsevästi poikien osuutta (11 %) suurempi.

Sosioekonominen tausta vaikuttaa yhä enemmän

Oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on eri tutkimusten mukaan vahvistunut viime vuosina myös Suomessa.

Heikkojen lukijoiden osuudet ovat kasvaneet kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä merkitsevästi, ja muutos on sitä suurempi mitä alemmasta ryhmästä on kyse.

PISA-tutkimuksessa kotien sosioekonomista asemaa mitataan oppilaiden antamista vastauksista johdetulla ESCS-indeksillä (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status). ESCS-indeksi lasketaan ottamalla huomioon vanhempien ammatti ja koulutus sekä erilaiset perheen asumisoloja ja varallisuutta kuvaavat muuttujat.

Oppilaan perheen ammatillista asemaa ilmaisee korkeammassa asemassa olevan vanhemman ammatti. Vanhempien koulutustasoa mittaa korkeammin koulutetun vanhemman opiskeluun käyttämä aika vuosina.

Perheen asumisoloja ja varallisuutta kartoitettiin oppilaskyselyssä kahdella laajalla kysymyssarjalla, joissa oli yhteensä 23 osiota. Oppilailta tiedusteltiin muun muassa, kuinka monta autoa, kirjaa, televisiota, kylpyhuonetta, tietokonetta tai muuta älylaitetta heidän kotonaan oli. Lisäksi kysyttiin, oliko oppilaan kotona soittimia, taide-esi-neitä ja erilaista kirjallisuutta sekä oliko oppilaalla oma huone, kirjoituspöytä ja oma tieto-kone opiskelua varten.

Tulosten mukaan sosioekonomisen taustan yhteys osaamistasoon on edelleen yhtä vahva kuin kolme vuotta aikaisemmin, jolloin tämä yhteys nousi Suomessa ensi kertaa PISA-arviointien historiassa OECD-maiden keskitasolle. Aiemmin yhteys oli ollut Suomessa selvästi heikompi kuin OECD-maissa keskimäärin.

– Yhteyden voimistuminen on nähtävissä ennen kaikkea heikoimpien osaajien kohdalla. Sosioekonomiselta taustaltaan heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden (ja heistä erityisesti poikien) keskimääräiset tulokset ovat merkittävästi aiempaa heikompia, kun taas sosioekonomisesti parempiosaisiin perheisiin kuuluvien oppilaiden (ja heistä erityisesti tyttöjen) tulokset ovat pysyneet korkealla tasolla.

Myös koulun sijaintiympäristön ja oppimistulosten välinen yhteys voidaan osin palauttaa eroihin paikkakuntien sosioekonomiassa: pienimmillä paikkakunnilla oppilaiden keskimääräinen sosioekonominen tausta on matalampi kuin suurissa kaupungeissa. Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien oppilaiden välisissä erot ovat edelleen Suomessa vertailumaiden suurimpia.

Suomessa PISAn kohdejoukon muodostavat oppilaat, jotka ovat koepäivänä iältään 15 vuoden ja 3 kuukauden sekä 16 vuoden ja 2 kuukauden väliltä ja ovat vähintään perusopetuksen seitsemännellä luokka-asteella. Suomessa näiden oppilaiden syntymäaika asettui 1.2.2002 ja 31.1.2003 välille.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*