Toisen asteen koulutusuudistuksen vaikuttavuutta ei ole arvioitu
Toisen asteen koulutuksen uudistusta voi pitää yhtä suurena uudistuksena kuin peruskouluuudistusta aikoinaan. (Kuva: Ville Miettinen)
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämistä koskeva uudistus on kovassa vauhdissa, ja vaikka aika alkaa käydä vähiin, uudistukseen liittyy yhä useita avoimia kysymyksiä.
Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien on haettava järjestämislupaa lokakuun alkuun mennessä, vaikka hallituksen esitystä rakenneuudistuksesta ei vielä ole hyväksytty.
– Uudistuksen kokonaisvaikutuksia ei ole arvioitu, sitä mitä tämä oikeasti merkitsee, erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen Kuntaliiton opetus ja kulttuuri -yksiköstä sanoo.
– Kunnissa tehdään suunnitelmia ja hakemuksia, vaikka kriteerit eivät edes ole lopullisia. Nyt vain odotetaan että tuleeko se laki.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Paljon on palloja ilmassa mutta mihin ne putoavat, sitä ei vielä tiedetä.
Kuntaliitto kannattaa
kuntaperusteista järjestämistä
Toisen asteen koulutuksen menoista on tarkoitus vähentää 260 miljoonaa euroa. Tähän pyritään muun muassa hallinnollisilla yhdistämisillä, muodostamalla esimerkiksi koulutuskuntayhtymiä tai siirtymällä vastuukuntamalliin.
Eskelinen muistuttaa, että tällä hetkellä koulutuksen saavutettavuus ja saatavuus on hyvä.
– Koko maassa on saatavilla laadukasta koulutusta. Pienemmät järjestäjät ovat jo verkottuneet vahvasti keskenään. Esimerkiksi VATTin tutkimuksen mukaan oppimistuloksissa ei ole eroa maaseudulla ja kaupungissa.
Pienemmissä kunnissa herättää huolta, miten toimipisteen käy, jos koulutusta antavat tahot tuleva kovin suuriksi ja antavat koulutusta eri toimipisteissä monen eri kunnan alueella, eikä kunnalla enää ole vahvaa päätäntävaltaa.
Kuntaliitto kannattaa koulutuksen järjestämisen pitämistä vahvasti kuntaperusteisena.
– Siellä kunnissahan se parhaiten tiedetään, paikallisella tasolla, millaiset koulutustarpeet ja –tarjonta on ja osataan miettiä – mikä on paras tapa vastata tarpeisiin, Eskelinen sanoo.
Kunnallisten ammattikoulujen järjestäjäverkko kunnossa
Kuntataustaiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat toteuttaneet rakenneuudistusta useita vuosia, ns. Paras-hankkeen myötä, joka käynnistettiin kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi viime vuosikymmenellä.
– Kuntataustaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskikoko on noin 3 000 opiskelijaa, joten kunnallisten toimijoiden osalta ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on jo kunnossa, toteaa erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela Kuntaliiton opetus ja kulttuuri -yksiköstä.
– Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisessa kehittämisessä painopiste tulisikin nyt olla yksityisten ammatillisen koulutuksen järjestäjissä, joiden keskikoko on noin 350 opiskelijaa.
Monta avointa kysymystä
Toisen asteen koulutuksen rakenneuudistukseen liittyvistä avoimista kysymyksistä yksi on yläkoulujen kohtalo siellä, missä lukioilla ja yläkouluilla on yhteisiä aineopettajilla.
Jos esimerkiksi lukiokoulutuksen tarjoaminen lakkaa, aineopettajille ei välttämättä riitä viikkotunteja, ja tästä seuraa kysymysmerkki yläkoulun kohtalon ylle.
– Toinen arveluttava asia on, toteutuuko koulutuksen saavutettavuus ja saatavuus valtion vahvalla ohjauksella yhtä hyvin kun nykyään kuntien vahvalla panostuksella, Lieselotte Eskelinen sanoo.
Hän muistuttaa että yhteistyötä on joka tapauksessa lisättävä, jotta koulutuksen laatu säilyy rahoituksen vähenemisestä huolimatta.
– Verkottuminen lukioiden ja lukiokoulutuksen järjestäjien kesken on todella tärkeää mutta ei se välttämättä tarvitse hallinnollista yhdistämistä.
Myös kuntayhtymään ja vastuukuntamalliin liittyy ongelma yläkoulun ja lukion yhteisien opettajien asemassa.
– Opettajien siirto kuntayhtymän palvelukseen onnistuu, jos on opettajan virka lukiossa. Mutta ei voi olla samaan aikaan lehtori kuntayhtymän ja kunnan välillä. Se on hieman ongelmallinen asia henkilöstön kannalta.
Myös koulutuksen järjestämisen kustannuksissa piilee ongelma. Pienissä kunnissa järjestäminen on kalliimpaa. Pienet kunnat haluavat pitää järjestämisen itsellään, ja toisaalta isompi kunta ei ehkä haluaisikaan pienempää kumppania sen tuoman isomman rahanmenon takia.
– Miten käy, jos ei tule sellaista hakemusta jossa isompi kunta olisi vastuukuntana tai kuntayhtymää, ja pienempi kunta hakee lupaa eikä saa sitä? Eskelinen kysyy.
Vastausta tähän ei vielä ole.
Keskustelu jäänyt vähäiseksi
Lukiouudistusta on koulukentällä verrattu sote-uudistukseen sen sekavuuden vuoksi.
Eskelinen toteaa, että sote-uudistuksesta on puhuttu ahkerasti ja sen kustannuksella toisen asteen koulutuksen uudistus on jäänyt keskustelussa liian vähälle.
Suurta uudistusta ajetaan hurjalla kiireellä ilman että siitä keskustellaan kunnolla tai sen vaikuttavuus selvitetään kunnolla.
– Jos ajatellaan peruskoulu-uudistusta aikoinaan, niin tämä on ihan yhtä suuri uudistus, Lieselotte Eskelinen muistuttaa.
Kangasniemi pohtii,
hakeako yksin vai yhdessä
Yksi menettelyään järjestämisluvan kanssa pohtiva kunta on noin 5 800 asukkaan eteläsavolainen Kangasniemi. Kyse on Kangasniemellä lukiokoulutuksen tulevaisuudesta, sillä ammatillisen koulutuksen toimipisteitä Kangasniemellä ei ole.
– Teemme kaikkemme sen eteen, että lukiokoulutus säilyy Kangasniemellä, kunnanjohtaja Johanna Luukkonen sanoo.
Luukkosen mukaan kunta kartoittaa parhaillaan, onko sillä mahdollisuuksia saada järjestämislupaa itsenäisenä hakijana vai olisiko sen parempi hakea lupaa yhdessä joidenkin muiden kuntien kanssa.
– Keskustelemme parhaillaan mahdollisten kumppaneiden kanssa ja pohdimme, kenen tai keiden kanssa löytyisi yhteinen sävel toiminnan kehittämiseen.
Luukkosen mukaan lukiokoulutuksesta pidetään kiinni senkin takia, että lukio ja yläaste toimivat Kangasniemellä samojen opettajien voimin.
– Jos maaseutulukiot ajetaan alas, myös maaseudun yläasteiden opetuksen taso vaarantuisi. Haluaisiko valtio lähteä sille tielle? Luukkonen pohtii.
