Tavallisimmat kuntien käyttämät sosiaalisen median kanavat ovat Facebook, Instagram ja YouTube. LinkedIn on kirinyt kuntien neljänneksi suosituimmaksi kanavaksi ohi Twitterin. Kuva: Pixabay

Kunnat viestivät yhä harvemmin Twitterissä ja aiempaa enemmän TikTokissa. Asia käy ilmi Kuntaliiton tekemästä verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön selvityksestä.

Tavallisimmat kuntien sosiaalisen median kanavat ovat Facebook ja Instagram. Niitä käyttää yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista.

Videopalvelu YouTuben käyttö on myös yleistä. Kyselyyn vastanneista kunnista 83 prosenttia kertoi tuottavansa sisältöä YouTubeen.

LinkedIn (56 %) on kirinyt kuntien neljänneksi suosituimmaksi sosiaalisen median kanavaksi ohi Twitterin (52 %).  

Mainos



TikTokin käyttö on kunnissa vielä pientä, mutta se on kasvussa. Kyselyyn vastanneista kunnista 15 prosenttia ilmoitti tekevänsä TikTok-videoita.

Kahden vuoden välein toteutettavan selvityksen mukaan kuntien toimialoista useimmiten sosiaalisen median kanavissa ovat nuorisotoimi, kirjasto sekä kulttuuri- ja liikuntatoimi.

Kyselyyn vastanneista kunnista 95 prosenttia viestii sosiaalisen median palveluissa suomeksi. Englannin ja ruotsin osuus on 26 prosenttia.

Mainos



Kaksi kunnanjohtajaa kolmesta somettaa

Lähes kaksi kolmesta (64 %) kunnanjohtajasta toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa. Osuudessa ei ole juurikaan muutosta kahden vuoden takaiseen.

–Vaikuttaa siltä, että kunnanjohtajien some-aktiivisuus on tasaantunut. Ne kunnanjohtajat, joille sosiaalinen media on luonteva väline, toimivat jo työroolissaan sosiaalisessa mediassa, toteaa Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund tiedotteessa.

Yleisimmin kunnanjohtajat toimivat sosiaalisen median kanavista Facebookissa (49 %). Twitterin (38 %) merkitys on pienentynyt kahden vuoden takaisesta. Instagramia käyttää työroolissaan joka neljäs kunnanjohtaja (26 %).

Valtuuston kokouksia voi seurata suorana kunnan verkkosivuilla tai muilla tavoin 78 prosentilla vastanneista kunnista.

Verkkouudistukset pitkälti tehty

Joka kolmas vastanneista kunnista (32 %) on uusimassa kunnan julkista verkkopalvelua. Kolme vuotta sitten uudistus oli käynnissä 54 prosentilla.

Myös kunnan intranetiä uusii aiempaa harvempi. Kolme vuotta sitten uudistus oli käynnissä 42 prosentilla kunnista, nyt 23 prosentilla.

Hagerlundin mukaan muutosta selittää kaksi asiaa.

–Muutama vuosi sitten kunnat uusivat verkkopalveluitaan huomioimaan saavutettavuuslain, ja tarpeen oli parantaa myös responsiivisuutta eli sivuston toimimista esimerkiksi mobiililaitteilla. Nyt isot uudistukset on tehty, Hagerlund arvioi.

Likimain kaikilla vastanneilla kunnilla (96 %) on verkkopalveluissa sisältöä suomeksi. Englanniksi on sisältöä 49 prosentilla, ja ruotsiksi 32 prosentilla kunnista.

Verkkopalveluiden saavutettavuuden osalta tilanne on paras käyttöliittymien ja teknisen toteutuksen osalta. Sen sijaan verkkopalveluiden sisältöjen saavutettavuuden suhteen on työtä tehtävänä, ja haastavin tilanne on liitteiden osalta.

Sote-uudistus pakottaa päivittämään

Kyselyn yhteydessä kunnilta pyydettiin arvioita myös siitä, miten sote-uudistus vaikuttaa kunnan verkkopalveluihin.

Monella kunnalla uudistus ei aiheuta lainkaan muutoksia verkkopalveluihin, sillä sote-palvelut on jo aiemmin siirretty kuntayhtymään.

Osalla kunnista muutos merkitsee suurta läpikäyntiä, sivustorakenteen uudistusta, uudelleenlinkityksiä ja yhteystietojen päivittämistä. Kuntalaisten ohjaamiseen oikean tiedon äärelle on varauduttu alkuvuodesta.

–Tietyissä kunnissa ylimenokausi tulee pitkittymään, sillä hyvinvointialueen verkkosivut eivät ehdi täysin valmistua vuodenvaihteeseen, toteaa Kuntaliiton viestinnän asiantuntija Riikka Komu tiedotteessa.

Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi kaikkiaan 181 kuntaa eli vastausprosentti oli 58,6.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*