Valtionosuusuudistus säilyttäisi taidelaitosten alueellisen verkoston
Tampereen Työväen Teatterin (TTT) ja Tampereen Teatterin yhdessä tuottama, syksyllä 2019 ensi-iltansa saanut, Dostejevskin Idiootti lähti ensi-illan jälkeen kiertueelle tamperelaisiin palvelukoteihin. Tavoitteena oli luoda pysyvä yhteistyömalli kiertävälle esitystoiminnalle Tampereen ja Pirkanmaan alueella. TTT kuuluisi valtionosuusuudistuksessakin korotetun valtionosuuden piiriin. Kuvassa Idiootissa näyttelevät Riikka Papunen, Antti Tiensuu ja Jari Leppänen. (Kuva: Kari Sunnari / TTT)
Lausuntokierrokselle lähtenyt esitys esittävän taiteen valtionosuusuudistukseksi mahdollistaisi kuntien antaman tuen taidelaitoksille ja taidelaitosten alueellisen verkoston toiminnan jatkossakin.
-On hienoa, että valtionosuuden keskeisenä tavoitteena on edelleen tukea taiteellisista lähtökohdista paitsi taiteen monipuolisuutta niin myös taiteen palvelujen valtakunnallista ja alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta eri väestöryhmille, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.
Selkee korostaakin, että kansalaisilla on oikeus taiteeseen asuinpaikasta riippumatta. Kuntia on mietityttänyt se, kuinka tarjota asukkaille taidetta niin lähellä kuin mahdollista. Taidelaitosten verkosto keskittyy nykyisellään isoimpiin kaupunkeihin mutta palvelee laajemmin myös ympäryskuntia.
-Valtionosuusjärjestelmä ei ole pelkästään tarkoitettu rahoittamaan taiteilijoita, vaan turvaamaan taiteen saatavuuden maan eri osissa, Selkee muistuttaa.
Monivuotinen rahoitussuunnitelma käyttöön
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen, kesk., vastaanotti valtiosihteeri Tuomo Puumalan johtaman työryhmän esityksen esittävän taiteen valtionosuusuudistukseksi viime viikolla.
Uudistuksella pyritään lisäämään järjestelmän joustavuutta. Valtionosuuden edellytysten täyttymistä arvioitaisiin määräajoin. Käyttöön tulisi myös monivuotinen rahoitussuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan mahdollisuus ottaa toimintayksikkö valtionosuuden piiriin määräajaksi lisäisi mahdollisuuksia toimijakentän uusiutumiseen.
Valtionosuus perustuisi edelleen toteutuneiden kustannusten perusteella laskettavaan yksikköhintaan, vahvistettuun henkilötyövuosimäärään sekä valtionosuusprosenttiin. Yksikköhinta laskettaisiin taidelaitosmuodoittain erikseen musiikille ja muulle esittävälle taiteelle.
Esitetyssä uudistuksessa valtionosuusprosentti olisi pääsääntöisesti sama kuin nykyisin, eli 37 prosenttia. Erityyppisten taidelaitosten toimintakentässä sekä kustannus- ja tulorakenteessa olevia eroja voitaisiin ottaa huomioon myöntämällä valtionosuus korotetun valtionosuusprosentin mukaisena osaan toimintayksikön henkilötyövuosista. Tällä korvattaisiin nykyiset, samaan toimintaan myönnetyt harkinnanvaraiset valtionavustukset.
Korotettua valtionosuusprosenttia voisi saada, jos huomattava osa toiminnasta olisi esimerkiksi kiertue- tai vierailutoimintaa, lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille kohdistuvaa esitystoimintaa taikka jos tähän olisi muu erityinen kulttuuripoliittinen syy. Korotettu valtionosuusprosentti olisi 60.
Vuosien projekteja
Uudistus merkitsisi, että taidelaitoksen ylläpitäminen säilyisi edelleen kunnille vapaaehtoisena tehtävänä. Laissa ei myöskään määriteltäisi kunnan rahoitusosuutta näiden tehtävien hoitamiseen.
– Käytännössähän taidelaitosten rahoitus on perustunut ja perustuisi jatkossakin hyvin pitkälle kunnalliseen rahoitukseen, valtionosuuteen ja laitoksen omiin tuottoihin. Eli jokainen kunta itse voi päättää, Johanna Selkee sanoo.
Esitetyssä järjestelmässä valtionosuusjärjestelmän piiriin voidaan hyväksyä joko toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi. Kolmen vuoden määräajaksi hyväksyttäisiin yleensä esimerkiksi sellaiset toimintayksiköt, jotka tulevat uutena valtionosuuden piiriin. Valtionosuuden edellytysten täyttyminen arvioidaan kolmen tai kuuden vuoden välein. Hyväksyminen valtionosuuden piiriin voidaan myös muuttaa määräaikaiseksi.
Mahdollisuus pysyväisluonteisen toiminnan jatkuvaan valtionosuuteen on kuntanäkökulmasta tärkeää, sillä harva kunta rakentaa tai haluaa sitoutua kalliisiin investointeihin määräajaksi.
– Ihan niin kuin oppilaitoksen ylläpitäminen, ei teatterin ylläpitäminen ole mikään parin vuoden produktio. Kunnat ovat merkittävällä tavalla halunneet rakentaa esitystiloja ja perustaa omia teattereita, orkestereita ja näin ne voivat jatkossakin tehdä, kun pääosa toimijoista tulee saamaan valtionosuutta toistaiseksi, Johanna Selkee muistuttaa.
– Toisaalta kolmivuotinen määräaikaisuus antaa monelle pienemmälle toimijalle mahdollisuuden kokeilla, riittävätkö rahkeet pysyvämpään toimintaan.
Se, että uudistuksessa vierailut ja kiertueet huomioitaisiin jatkossa paremmin rahoituksessa, saattaa saada eri ryhmät kiertämään maata ja tekemään siellä olevien taidelaitosten kanssa hyvä yhteistyötä, Selkee sanoo.
Hänen mukaansa pääkaupunkiseudun ja muun maan välille on nostettu harmillista vastakkainasettelua.
– On puhuttu maakuntateattereista vähättelevään sävyyn. Kyllä laadukasta taidetta voi olla Helsingissä ja muualla maassa, myös laadutonta taidetta samalla tavoin.
Uudistus voimaan 2022
Vuosien 2020– 2023 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä on päätetty, että esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen toteuttamiseen varataan miljoona euroa vuodelle 2020, 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2021, 7 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 10 miljoonaa euroa vuodelle 2023.
Tänä vuonna valtionosuuksina jaetaan yli 123 miljoonaa euroa. Teatterit saavat noin 57 miljoonaa euroa, museot 46,5 ja orkesterit noin 20 miljoonaa euroa. Valtionosuuden piirissä on 57 teatteria, 28 orkesteria ja 124 museota.
Työryhmän esitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan 1.1.2022, ja valtionosuudet vuodelle 2022 myönnettäisiin uuden lainsäädännön mukaan.
