Vantaan Viihdeorkesteri on yksi maamme monista orkestereista, joka saa tukea veikkausvaroista. Jos valtio ei kompensoi Veikkauksen tuottojen laskua täysimääräisesti, joutuu orkesteri todennäköisesti kaventamaan ohjelmistoaan ja harventamaan esiintymisiään. Kuva: Sakari Manninen

Valtiosihteereistä koostuva hanketyöryhmä on pohtinut elokuusta alkaen uutta rahoitusmallia veikkausvaroin tuetuille toimijoille. Esityksellä alkaa olla kiire. 

–Opetus ja kulttuuriministeriön rahoitustasosta kulttuurille vuonna 2024 ei ole mitään tietoa, ja leikkauksia on tulossa myös ensi vuodelle, mikäli hallitus pitää kiinni aikaisemmista päätöksistään, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee

Esimerkiksi Vantaan Viihdeorkesterin kevään 2023 ohjelmisto on jo valmis, kertoo toiminnanjohtaja Janne Rönnbäck

–Jos nyt joku sanoisi, että ensi vuoden rahoitus ei toteudu täysimääräisenä, niin sitten pitäisi painaa jarrua ja miettiä hetki, mikä on mahdollista. 

Vantaan Viihdeorkesteri saa valtiolta ehdollisena 202 000 euroa vuosittain. Taidelaitosten valtionosuuksista puolet on perinteisesti ollut peräisin veikkausvoittovaroista.  

–Kyllä meidän riskinottokykymme käytännössä katsoen häviää, jos puolet avustuksesta jää saamatta. Emme voisi tehdä uuteen kotimaiseen musiikkiin perustuvia tuotantoja, vaan pitäisi keskittyä varmasti myyvään populaarisisältöön, Rönnbäck linjaa.  

Valtionavustuksen lisäksi Vantaan kaupunki tukee Viihdeorkesteria 212 000 eurolla vuodessa. Lisäksi orkesteri kartuttaa kassaansa tilausesiintymisillä ja konserttien pääsylipputuloilla yli 400 000 euron edestä joka vuosi. 

Palvelut vaarassa

Rahapeliyhtiö Veikkauksen tuotot ovat olleet viime vuosina laskusuunnassa. Vuonna 2020 yhtiön tulos oli noin 680 miljoonaa. Se on kolmanneksen vähemmän kuin edellisvuonna. 

–Jos valtio ei kompensoi Veikkauksen tuottojen laskua kokonaisuudessaan, katseet kääntyvät toiseen vahvaan rahoittajaan eli kuntakenttään, Selkee sanoo. 

Koska kulttuurin rahoitus kunnissa on jo nyt niukkaa, palvelutarjonta voi Selkeen mukaan vähentyä tai jopa loppua kokonaan. 

Niukkuudesta muistuttaa myös Vantaan kaupunkikulttuurin apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand

–Lisärahoitus ei noin vain järjesty. Meillä on ollut jo muutaman vuoden säästöohjelma. Joudumme jo nyt leikkaamaan omistamme lähes puolitoista miljoonaa euroa.  

Vantaan kaupungilla ei ole omaa orkesteria tai teatteria, vaan kulttuurielämä pyörii pitkälti kumppanuuksien kautta. Kaupunki tukee muun muassa Tanssiteatteri Raatikon ja Vantaan Viihdeorkesterin toimintaa. 

–Ne ovat meille todella merkittäviä, emmekä voi antaa niiden kuolla pois. Meidän täytyy tavalla tai toisella varmistaa, että Vantaalla on toimivaa kulttuurielämää myös jatkossa. 

Keskustelun paikka

Kuntaliiton kanta on, että veikkausvarat olisi hyvä saada osaksi valtion normaalia talousarviota. 

 –Se olisi nykyistä demokraattisempaa, avoimempaa ja läpinäkyvämpää, jos eduskunta päättäisi veikkausvarojen käytöstä, Selkee sanoo. 

Hänestä valtion ja kuntien pitäisi nykyistä avoimemmin keskustella veikkausvarojen käytöstä ja tulevaisuudesta.  

–Meillä on nyt ison periaatteellisen kulttuuri- ja taidepoliittisen keskustelun paikka. Isot kaupungit ovat sitä aiheelliseesti jo peräänkuuluttaneet. 

Selkee muistuttaa, että kyse ei ole vain yksittäisten taidelaitosten tai tapahtumien tulevaisuudesta. 

–Esimerkiksi teattereilla ja festivaaleilla on todella isot aluetaloudelliset vaikutukset. Kuluttajilla on nyt paljon käyttämätöntä rahaa, ja he haluavat käyttää sitä palveluihin. 

Hanketyöryhmän määräaika umpeutui jo joulua edeltävällä viikolla. Kuntalehden saamien tietojen mukaan esitys uudesta rahoitusmallista valmistuu lähiaikoina.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*