Kuva: Hämeenlinnan kuvapankki
Varhaiskasvatuksella on nähty olevan myönteisiä vaikutuksia pitkälle koulumenestykseen ja sen jälkeenkin.

Uusi varhaiskasvatuslaki astuu voimaan syyskuun alussa. Nyt jo muun muassa opettajien ammattijärjestö OAJ sekä opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok., esittävät esiopetuksen muuttamista kaksivuotiseksi. Ajatuksella on laajempaakin tukea poliittisella kentällä.

Grahn-Laasonen perusteli tavoitetta Yle radio ykkösen Ykkösaamussa muun muassa tasa-arvolla.

Jo tänä syksynä neljännes viisivuotiaista eli lähes 14 000 lasta pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun piiriin. Viisivuotiaiden maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen kokeilu käynnistyy 20 kunnassa. Tavoite on, että yhä useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen. Sen avulla halutaan tasata erilaisista kotitaustoista aiheutuvia eroja lapsen kasvussa ja oppimisessa.

Varhaiskasvatuksella on nähty olevan vaikutuksia pitkälle koulumenestykseen ja sen jälkeenkin. Nykyisin joka viides viisivuotias ei osallistu varhaiskasvatukseen.

Lapsilta puuttuu tarpeellinen tuki

OAJ on kysynyt esiopetuksen opettajilta, kuinka kasvun ja oppimisen tuki heidän mielestään toteutuu. Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että lapset eivät saa tukea viipymättä, vaikka perusopetuslain mukaan heillä on oikeus tukeen heti, kun tarve siihen ilmenee.

Heikoimmin kyselyn mukaan toteutuu oikeus erityisopetukseen. Joka viides vastaaja ilmoitti, että osa-aikaista erityisopetusta ei ollut tarjolla koskaan ja yhtä moni ilmoitti, ettei lapsilla ole mahdollisuutta saada erityisopetusta osana erityistä tukea.

Myöskään lapsiryhmien koossa ei OAJ:n mukaan oteta riittävästi huomioon tuen tarpeessa olevia lapsia, joita on noin kymmenesosa ikäluokasta.

Rahasta kiinni

– Rahalla on suuri vaikutus siihen, miten tuki toteutuu esiopetuksessa samoin kuin myöhemmin perusopetuksessa ja toisella asteella. Resurssit tarkoittavat riittävää määrää opettajia ja erityisopettajia sekä kohtuullisia ryhmäkokoja, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

OAJ on pääosin tyytyväinen uuteen varhaiskasvatuslakiin.

– Varhaiskasvatuksen kehittäminen sai puolueilta selkeän tuen. Yhteiskunnassa tunnustetaan nyt laajemminkin laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen merkitys lapsen koko opinpolulle. OAJ:n seuraavana tavoitteena onkin, että kaikki viisivuotiaat saadaan esiopetukseen ja muutos sisällytetään seuraavaan hallitusohjelmaan, Luukkainen tähdentää.

Kiitosta kieltenopetuksen lisätunneista

Ensimmäiset koulut aloittavat työnsä jo ensi viikolla. Perusopetuksen aloittaa tänä lukuvuonna vajaat 63 000 lasta. Yhteensä esi- ja perusopetuksessa on 605 000 lasta ja nuorta. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita on lukuvuoden aikana 1,28 miljoonaa.

Syksyn ja ensi talven koulutuspolitiikan uudistuksista Luukkainen nostaa esille vieraan kielen opetuksen varhentamisen ja tuntimäärän lisäämisen pienille koululaisille.

– Se on erittäin merkittävä edistysaskel, josta tehtiin ratkaisu kevään kehysriihessä, Luukkainen kiittelee.

Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa tuntijakoasetuksessa A1-kielen opiskeluun on tulossa kaksi lisätuntia 1.1.2020 alkaen. Vieraan kielen opiskelu alkaisi ensimmäisellä luokalla kevätlukukaudella, kun nyt ensimmäistä vierasta kieltä opiskellaan pääsääntöisesti kolmannelta luokalta lähtien.

– OAJ puoltaa kieltenopetuksen varhentamista. Olemme jo pitkään tuoneet esiin huolen kielten opiskelun kaventumisesta. Suomalaisessa alakoulussa on kansainvälisesti vertailtuna myös keskimääräistä vähemmän opetustunteja. Uudistus edellyttää toki myös opettajien täydennyskoulutusta, johon on onneksi jo luvattu resursseja, Luukkainen sanoo.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*