Kuntalaiset toivovat tyypillisesti muun muassa puistojen ja kevyen liikenteen parannuksia.

Osallistuvan budjetin käyttö kunnissa yleistyy. Se on käytössä arviolta joka kolmannessa kunnassa, ja isot kaupungit ovat näyttäneet osallistuvan budjetoinnin käytössä mallia.

Vuodenvaihteessa kunnat ovat kertoneet aktiivisesti omista osallistuvan budjetoinnin päätöksistään.

Esimerkiksi Järvenpäässä osallistuvaan budjetointiin käytetään kuluvana vuonna 80 000 euroa, ja summa on tarkoitus käyttää ideoiden pohjalta monia asukkaita hyödyttäviin asioihin. Vähintään 10 000 euroa käytetään nuorten olojen parantamiseen.

Asukkaat voivat kertoa ideoistaan helmikuun loppuun mennessä, ja niistä äänestetään maalis- ja huhtikuussa.

Mainos



Edellisellä kerralla järvenpääläiset äänestivät toteutukseen asti muun muassa kirsikkapuiden istutusta, festivaaleja sekä maastopyöräolojen parantamista.

Myös Heinolassa osallistuva budjetointi on otettu hyvin vastaan, ja sitä jatketaan myös tänä vuonna. Kaupunki järjestää tätä varten yhteiskehittämistyöpajan tammikuun lopulla.

Joensuussa puolestaan voidaan pitää nuorisotilaa auki myös viikonloppuisin, kiitos osallistuvan budjetoinnin ideoiden ja äänestystulosten.

Lempäälässä osallistuvan budjetoinnin pilotti oli aiemmin niin iso menestys, että uusi kierros käynnistyy maaliskuussa. Rahaa tätä varten on varattu 65 000 euroa.

Hyvinkäällä summa on puolestaan 50 000 euroa.

Vantaalla keskustellaan tähänastisista tuloksista sekä tulevasta osallistuvasta budjetoinnista tammikuun lopulla Meidän Vantaa -seminaarissa.

Oulussa viimevuotiset voittoehdotukset on toteutettu. Ikäihmiset saivat ulkoiluttajia ja kavereita. Puistonpenkkejä ja istutuksia tuli kaupunkiin lisää sekä koirankakkapussiautomaatteja yleisille alueille. Uusi ideointivaihe alkaa tammikuun lopussa, ja toteutuksiin on varattu 70 000 euroa.

Laukaalla osallistuvaan budjetointiin on varattu 50 000 euroa, ja parhaiksi äänestetyt ideat toteutetaan kuluvan vuoden aikana. Yksittäisen idean toteuttaminen saa maksaa korkeintaan 10 000 euroa.

Porissa taas osallistuvaa budjetointia toteutetaan hyvinvointirahalla.

Raaseporissa on tarkoitus nostaa osallistuvan budjetoinnin määräraha 50 000 eurosta 100 000 euroon. Uusi ehdotuskierros toteutetaan maaliskuussa, ja voittajaehdotus sisällytetään ensi vuoden toimintasuunnitelmaan.

Päättäjillä ja kansalaisilla eri näkemyksiä

Päättäjät ovat suopeita osallistuvan budjetin käytölle, kansalaiset puolestaan empivät. Kansalaisten ja päättäjien ymmärrys siitä, millaisia vaikuttamisen tapojen tulisi olla, eroaa ylipäätään merkittävästi toisistaan. Tämä selvisi Sitran viime kesänä julkaistussa Osallistuminen ja mahdollisuudet päätöksentekoon vaikuttamiseen Suomessa -kyselytutkimuksesta.

Sen mukaan uudemmista osallistumisen tavoista päättäjät edistäisivät auliisti osallistuvaa budjetointia (43 %). Kansalaisista samaa mieltä on huomattavasti harvempi, 20 prosenttia.

Päättäjät suosisivat kansalaisia enemmän myös kumppanuuspöytiä (48 % vs. 26 %) sekä toimintaa puolueiden ja muiden järjestöjen kautta. Kumppanuuspöydillä tarkoitetaan kehittämistä, joka perustuu asukkaiden, yhteisöjen ja päättäjien vuoropuheluun ja täydentää perinteistä päätöksentekoa.

Sitrassa tuloksia kommentoitiin muun muassa sillä, että kansalaiset ovat verrattain epävarmoja omasta poliittisesta tietämyksestään.

Kuntalaki vauhdittajana

Osallistuva budjetointi alkoi yleistyä Suomessa 2015 kuntalain uudistuksen jälkeen. Laissa mainitaan, kuinka kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua kunnan talouden suunnitteluun.

Osallistuvan budjetoinnin käyttö vaihtelee, ja se voi kohdistua vaikkapa jollekin toimialalle tai alueelle.

Osallistuva budjetointi on herättänyt keskustelua, jääkö se ainoastaan muutoinkin aktiivisten kuntalaisten vaikutuskeinoksi.

Lue lisää Kolmannes kunnista käyttää osallistuvaa budjetointia – Rovaniemellä alkoi kokeilu

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*