Rovaniemellä osallistuvan budjetoinnin teemat ovat lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen ja Korkalovaaran asuinalueen kehittäminen. Kuva: Timo Lindholm / Rovaniemen kaupunki

Rovaniemen kaupunki kokeilee osallistuvaa budjetointia. Käytettävissä on 30 000 euroa, joka jaetaan puoliksi kahden teeman kesken. 

Teemat ovat lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen ja Korkalovaaran asuinalueen kehittäminen. 

Kokeilun ensimmäisessä vaiheessa kaikki rovaniemeläiset saavat tehdä ehdotuksia siitä, mihin määrärahaa olisi heidän mukaansa hyvä käyttää.  

Ehdotuksissa kannattaa huomioida käytettävissä olevan määrärahan suuruus, sanoo osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija Katja Mäntylä Rovaniemen kaupungilta. 

– Saimme kokeiluun yhteensä 30 000 euroa, joilla voidaan toteuttaa pieniä konkreettisia tekoja, Mäntylä kertoo tiedotteessa.  

Kuntalaisten lisäksi Mäntylä toivoo ideoita esimerkiksi järjestöiltä ja yhdistyksiltä, erilaisilta toimintaryhmiltä, oppilaskunnilta, koululuokilta ja yrityksiltä. 

Ehdotukset on annettava kaupungin verkkosivuilta löytyvän kyselylomakkeen kautta 31.5. mennessä.

Kokeilun perusteella Rovaniemen kaupunki kehittää osallistuvan budjetoinnin mallia, ja siitä on tarkoitus tehdä osa kaupungin jatkuvaa toimintaa. 

Demokraattinen prosessi kaikenikäisille

Viime vuonna kolmannes kunnista käytti osallistuvaa budjetointia, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka

–Suomen mittakaavassa osallistuva budjetointi on tuore asia. Ensimmäisen kerran sitä käytettiin Brasilian Porto Alegressa vuonna 1989 köyhyyden torjumiseksi.  

Kurikan mukaan osallistuva budjetointi alkoi yleistyä Suomessa vuonna 2015 viimeisimmän kuntalain uudistuksen myötä. 

–Kuntalain 22. pykälässä on maininta, että kuntalaisella tulee olla mahdollisuus osallistua kunnan talouden suunnitteluun, ja osallistuva budjetointi sopii tähän. 

Kunnissa osallistuvaa budjetointia käytetään kirjavasti, Kurikka sanoo.  

–Se voi kohdistua esimerkiksi jollekin tietylle toimialalle tai alueelle. Kyse voi olla kertaluonteisesta hankkeesta, ja valittujen kohteidenkin rahoitus vaihtelee suuresti. 

Kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa kunnan talouteen ovat olleet Suomessa lapsen kengissä, Kurikka toteaa. 

–Osallistuva budjetointi on demokraattinen prosessi, johon lapset ja koululaisetkin voivat osallistua. Se on osa demokratiakasvatusta. 

Viime aikoina Kurikka on kuitenkin pohtinut sitä, luodaanko osallistuvalla budjetoinnilla mahdollisuuksia vain niille, jotka muutenkin olisivat aktiivisia. 

–Emme kuitenkaan saa kaikkia kuntalaisia osallistumaan, mutta miten saisimme mukaan laajemmin erilaisia kuntalaisia, hän kysyy. 

Tamperelaiset äänestävät yli 70 ideasta

Tampereella kaupunkilaiset voivat parhaillaan äänestää osallistuvan budjetoinnin ideoista. Vaihtoehtoa on yli 70 ja ne esitellään mun.tampere.fi -sivuilla.  

–Äänestysvaihtoehdot esitellään myös julisteissa, joita on eri puolilla kaupunkia, kertoo projektisuunnittelija Laura Saartoala tiedotteessa. 

Osallistuvan budjetoinnin teemana Tampereella on tänä vuonna turvallisuus. Helmikuussa kaupunkilaiset saivat ehdottaa, miten arjen turvallisuutta voitaisiin lisätä. 

–Ideat liittyvät esimerkiksi ympäristöön, turvallisuustaitojen lisäämiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen, kuten mahdollisuuteen olla turvallisesti oma itsensä tai saada turvaa yhteisöistä. 

Äänioikeutettuja ovat kaikki tamperelaiset. Ikärajaa ei ole, joten myös lapset voivat äänestää esimerkiksi vanhempiensa avulla. Jokaisella äänestäjällä on käytössään kaksi ääntä. 

Omaa suosikkiaan voi äänestää mun.tampere.fi -sivuilla ja viidessä äänestyspaikassa eri puolilla kaupunkia toukokuun 22. päivään saakka.  

Tampereen kaupunki toteuttaa äänestyksessä menestyneet ehdotukset vuoden 2023 loppuun mennessä. Ehdotusten toteutukseen on varattu 450 000 euroa. 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*