Oululaiset yrittävät toipua ammattilaisten tuella vakavista väkivallanteoista, jotka tapahtuivat tutussa kauppakeskuksessa
Kauppakeskus Valkeassa viikon sisällä tapahtuneet kaksi puukotustapausta ovat järkyttäneet ihmisiä Oulussa. Kuva: Hanna Rautio
Kävelykadun pätkä kauppakeskus Valkean sisällä on monelle tuttu noin 215 000 asukkaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskuksessa Oulussa. Monen on ollut vaikea päästä yli siitä, mitä tutussa ympäristössä on tapahtunut.
12-vuotiasta poikaa puukotettiin torstaina 13. kesäkuuta ja jo seuraavana tiistaina samassa kauppakeskuksessa puukotettiin jälleen. Jälkimmäisellä kerralla uhrina oli 26-vuotias mies.
Väkivallanteot kohdistuivat ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin.
Tapahtumista järkyttyneitä ihmisiä on autettu muun muassa kriisikeskuksessa, jonka toiminnasta Oulussa vastaa MIELI Oulun seudun mielenterveys ry.
– Julkisella paikalla tapahtuneet puukotukset koskettavat laajaa joukkoa ihmisiä, MIELI Kriisikeskus Oulun toiminnanjohtaja Hanne Puurunen kertoo.
– Joku voi miettiä esimerkiksi, että olisi voinut olla itse Valkeassa silloin puukotushetkellä.
”Kalenterit ovat täynnä”
Kriisikeskuksissa kohdataan ihmiset kriisin hetkellä ilman lähetteitä tai diagnooseja.
– Ihmisiä kuunnellaan, kun he kokevat tarvitsevansa keskusteluapua, Puurunen huomauttaa.
Kriisikeskuksen tarkoitus on antaa lyhytkestoista keskusteluapua akuuteissa tilanteissa, kuten esimerkiksi läheisen kuoleman, ihmissuhdeongelmien tai onnettomuuden tai väkivallan uhreiksi joutuneille.
– Emme tarjoa mielenterveyden hoitoa, Puurunen tarkentaa.
Siltikin on sanottava, että kriisikeskuksen toiminnassa näkyvät alueelliset vaihtelut mielenterveyspalveluiden saatavuudessa, Puurunen myöntää.
Sekin vaikuttaa, että moni terapeutti on lomalla heinäkuun ajan, mikä myös lisää hakeutumista kriisikeskukseen, Puurunen tiedostaa.
Toiminnanjohtaja on ylipäätään huolissaan mielenterveyspalveluiden saatavuudesta Suomessa, sillä hoidon saamisen pitkittyminen voi johtaa ongelmien kasaantumiseen.
Juuri nyt MIELI Kriisikeskus Oulun palveluille on kysyntää.
– Kalenterit ovat täynnä, mutta pystymme edelleen tarjoamaan kahden viikon sisällä ajan. Tarvetta tällaiselle toiminnalle kyllä on.
Leikkaukset mietityttävät
Eriarvoisuuden lisääntyminen näkyy myös kriisikeskuksessa, Puurunen vahvistaa.
Toiminnanjohtajaa huolestuttaa, miten maan hallituksen kaavailemat leikkaukset järjestötyöhön konkretisoituvat aikanaan. Selvää on, että hallitusten suunnitelmien toteutuessa moni tärkeä työ jää tekemättä, hän jatkaa.
– Teemme kohtaavaa työtä ja rahoitus vaikuttaa toimintaedellytyksiimme, eli siihen, miten pystymme jatkossa toimimaan.
Järjestöyhteistyö hyvinvointialueen kanssa sujuu, mutta myös hyvinvointialueisiin kohdistuu säästöpaineita, Puurunen lisää.
Olennaista onkin hänen mukaansa, miten hallitus lopulta arvostaa työtä, joka muun muassa auttaa paikallisella tasolla, kun tapahtuu laajemminkin ihmisiä koskettavia kriisejä.
Järjestelmätason ongelmia
MIELI ry tiedotti tiistaina kyselynsä tuloksista, joiden mukaan mielenterveyden pulmat ovat aiempaa haastavampia, alueelliset erot ovat suuria, ja palvelujärjestelmän ongelmat kuuluvat avun tarvitsijoiden puheissa.
Kriisiavun tarve on edelleen kasvussa ympäri Suomen. Samalla julkisten palveluiden saatavuus näyttää heikentyneen valtakunnallisesti, järjestö tiedotti kyselystään.
Kyselyssä kerättiin tietoa kriisikeskusjohtajilta sekä kriisityöntekijöiltä 22 eri paikkakunnalta keväällä 2024. Kyselyyn vastasi 103 henkilöä ympäri Suomen.
– Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että kriisikeskukset joutuvat toimimaan aiempaa useammin ennaltaehkäisyn lisäksi julkisia palveluita korvaavina, eikä niitä tukevina palveluina, MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa sanoo.
Vastaajista 41 prosenttia arvioi, että kriisikeskuksissa asioineiden ihmisten vointi on heikentynyt viimeisen kuuden kuukauden aikana. Kriisikeskuksissa on myös havaittu, että mielenterveyden pulmat sekä elämän kriisit ovat aiempaa haastavampia.
Erityisesti vastauksissa korostuvat palvelujärjestelmän haasteet. Julkisista palveluista ohjataan kriisikeskuksiin entistä enemmän asiakkaita, joilla on asiakkuus myös mielenterveyspalveluihin.
Nämä ihmiset tarvitsisivat kriisiavun sijaan psykiatrista hoitoa.
Lisäksi avun tarvitsijoita kuormittavat muun muassa pitkät jonot, poiskäännyttäminen, puhelin- ja etäaikojen lisääntyminen.
Itsetuhoiset asiakkaat saattavat jäädä ilman jatkohoitoa. Samat ongelmat koskevat laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluja, MIELI ry tiedottaa.
Kolmas sektori apuna
Kyselyssä arvioitiin kouluarvosanoin ihmisten avun saamista hyvinvointialueen sote- ja mielenterveyspalveluissa.
Kriisikeskustyöntekijöiltä kysyttiin myös, mihin suuntaan pääsy sote- ja mielenterveyspalveluihin on kehittynyt vuoden 2023 sote-uudistuksen jälkeen.
Keskimäärin ihmisten nähtiin saavan apua hieman paremmin sote-palveluista kuin mielenterveyspalveluista. Lähes 70 prosenttia vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että pääsy palveluihin on heikentynyt.
Esimerkiksi Pirkanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla avunsaaminen on keskimääräistä heikompaa.
Kriisikeskustyöntekijöiden arvioiden mukaan mielenterveyspalveluihin pääsy toimi keskimääräistä paremmin muun muassa Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla myös sote-uudistuksen jälkeen.
Vesikansa painottaa, että kolmas sektori on oleellinen osa kokonaisuutta peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon rinnalla. Tämä potentiaali olisi tärkeä tunnistaa.
– Kolmas sektori toimii puskurina julkisille palveluille ja tarjoaa matalan kynnyksen tukea apua tarvitseville. Hyvinvointialueet hyötyvät yhteistyöstä järjestöjen kanssa erityisesti tässä vaikeassa taloustilanteessa, Vesikansa sanoo.
Seuraava tieto lisätty 26.6. kello 13.42: Oulussa järjestetään ajankohtaisista turvallisuusasioista keskustelutilaisuus oululaisille vieraskielisille ja eri uskontojen edustajille keskiviikkona 26.6. kello 15-17. Tilaisuus pidetään BusinessAsemalla, Hallituskatu 36B, Oulu. Keskustelutilaisuudessa puhutaan turvallisuudesta ja yhteisön huolista.
Lue myös:
