Pääsopijat huolissaan kuntataloudesta

Kunta-alan pääsopijoiden mukaan hallituksen keskiviikkona aloittamassa budjettiriihessä samoin kuin ensi kevään kehysriihessä on varottava tekemästä päätöksiä, joilla tosiasiallisesti romutetaan suomalaisten hyvinvointipalvelut.

Pääsopijoiden kannanotossa todetaan, että julkista taloutta on jo tasapainotettu viiden miljardin euron edestä, mutta julkinen talous velkaantuu edelleen.

Pääsopijat pitävät huolestuttavina hallituksen maaliskuun kehyspäätöksiä, kuten kuntien velvoitteiden karsimista miljardilla eurolla ja kuntien talouden kehysmenettelyn käyttöönottamista.

– Näiden päätösten sisältöä ei ole avattu, pääsopijoiden tiedotteessa todetaan.

– Miljardin euron karsiminen kuntien velvoitteissa on niin suuri leikkaus nykytasosta, että se vaikuttaa kuntalaisten arkipäivään heikentämällä kaikkia hyvinvointipalveluja. Suomalaiset ovat ilmaisseet, että kaikkein heikoimpien asemasta on huolehdittava vaikeassakin taloustilanteessa. Kuntapalvelujen laadun, kattavuuden ja saavutettavuuden heikentäminen iskee kaikkein kovimmin juuri heikoimmassa asemassa oleviin ja kiihdyttää eriarvoistumiskehitystä entisestään.

Pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat muistuttavat, että hallitusohjelmassa sovittu viiden vuoden palvelussuhdeturva kunta-alan rakennemuutoksissa on erittäin tärkeä elementti. Sillä tuetaan ja edistetään rakenneuudistusten etenemistä ja onnistumista.

– Se turvaa paitsi työntekijöiden asemaa myös palvelujen laatua ja saatavuutta uudessa kunnassa tai sote-alueella. Kunta-alan työntekijöistä iso osa on eläköitymässä lähivuosina. Siksikin on tärkeää pitää kiinni osaavasta työvoimasta sekä luoda myönteistä työnantajakuvaa työelämän tulokkaille, joista kunta-ala joutuu kilpailemaan saadakseen työvoimatarpeensa katettua erityisesti opetuksessa sekä hyvinvointi- ja infrapalveluissa. Viiden vuoden turvasta ei siis ole varaa luopua tässä tilanteessa.

Kannanoton mukaan valtion asettamat kaavamaiset menokehykset sotivat kuntien itsehallintoa ja demokratiaa vastaan ja ohittavat kuntien aseman kuntalaisten arjen ja hyvinvoinnin takaajina. Kaavamaisella pitkän aikavälin menokehyksellä on pääsopijoiden mukaan haitallinen vaikutus.

– Se vaikuttaisi kuntien lakisääteisiin velvoitteisiin tavalla, joka heijastuisi kielteisesti kansalaisten perusoikeuksiin, kuten toimeentuloon, opetukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä infrastruktuuriin, kannanotossa sanotaan.

– Parasta talouden hallintaa on huolehtia kasvun aikaansaamisesta ja oikein mitoitetusta verotuksesta sekä hyödyntää henkilöstön osaamista ja kuntalaisten osallisuutta tuloksellisten palvelujen kehittämisessä.