Aluehallintosopu oireilee
Varapuhemies Paula Risikko nosti julkisuuteen kokoomuksessa tunnetun huolen maakuntahallinnon uudistuksesta.
Pinnan alla käytävä keskustelu sote-uudistuksen ja aluehallinnon uudistuksen yhdistämisestä pyrkii julkisuuteen. Kokoomuksessa tunnetaan huolta vahvoiksi kasvavasta maakuntahallinnosta ja suurten kaupunkien asemasta. Alun perin pääasiana olleen sote-uudistuksen pelätään jäävän jalkoihin.
Eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko, kok., on jälleen korostanut, että sote-uudistus on nyt ensisijainen eikä aluehallintouudistuksen pidä antaa haitata sitä. Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa hän vaatii suoraan hallitusta päättämään, tehdäänkö ensin sote-uudistus vai sen rinnalla myös aluehallintouudistus.
Risikon mukaan kunnollinen aluehallintouudistus tarkoittaa sitä, että samalla katsotaan ei vain valtion aluehallinto vaan myös keskushallinnon ja toisaalta myös kuntien tehtävät.
Sellaisen valmisteluun tarvittaisiin myös kuntien edustajat ja tarpeeksi aikaa, Risikko sanoo Helsingin Sanomille.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Koska se on niin iso hanke, Risikon mielestä nyt pitäisi edetä sote edellä ja jättää aluehallinnon uudistaminen myöhempään vaiheeseen.
Suomen Kuvalehden sivulla kerrotaan nimettömiin kokoomusvaikuttajiin vedoten, että Risikko puki sanoiksi kokoomuksessa laajemminkin vallitsevat epäilykset.
Puolueessa ei SK:n mukaan ole katsottu hyvällä, kun maakunnille ollaan kasaamassa paljon valtaa. Kokoomuksessa myös kuunnellaan suurten kaupunkien huolta omasta roolistaan. Kokoomus on niissä vahva. Keskustaministerit eivvät ole lämmenneet kaupunkien näkemyksille.
Hallituksen rivejä arvioidaan
Eri puolilla on pohdiskeltu hallituksen rivien pitämistä.
SK:n haastattelema kokoomusvaikuttaja harmittelee, ettei kokoomus syksyllä katsonut loppuun asti, olisiko Sipilä todella toteuttanut uhkauksensa ja kaatanut hallituksen, ellei kokoomus olisi taipunut maakuntahallinnossa.
Yle muistuttaa, että hallitusta ravistellut riita sotesta ja siihen kytketty maakuntaitsehallinto ovat monilta yksityiskohdiltaan vielä auki. Ylen mukaan riidan jälkipuinti repii keskustan ja kokoomuksen suhteita.
Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla keskustajohtaja Juha Sipilä vakuutti luottamustaan kokoomukseen.
– Kyllä voin. Kyllä voin luottaa eli me etenemme silloin ja hallitusohjelmassa sovitulla tavalla. Me rakennamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja aluehallinnon uudistuksen ja ne molemmat ovat voimassa 1.1.2019. Ja sitä ennen käydään vielä maakuntavaalit.
– Kaikkiin suuriin muutoksiin liittyy myös muutoksen kipuilua ja vähän vastarintaakin. Se kuuluu asiaan ja kaikelle keskustelulle on sijansa, mutta maali on selvä ja siihen mennään ja piste.
Riskikko puhuu asiaa. Sote ensin kuntoon ja sen jälkeen katsotaan jatkot.
Tämä keskustelu olisi pitänyt käydä jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella. Eikö tieto dialogin pohjaksi kulje tarpeeksi nopeasti? Onko demokratia kriisissä? Valtapelistähän tässäkin on tietysti kysymys. Lopputulos voipi olla katastrofi.
Vääjäämättä tulee mieleen vanha arabialainen sananlasku:
karavaani kulkee, mutta koirat haukkuvat!
Sote-alueiden määrä voi olla vaikka 21 mukaan lukien Ahvenanmaan sote.
Kaikissa näissä on rationointipotentiaalia niin, että kestävyysvaje saadaan hoidetuksi.
Risikko on ollut sote-hommissa jo vuodesta 2007. Hyppäsi pois kesken 2011–2015 kauden. Ei tullut sotea.
Miksi Risikko ei tehnyt lyhellä lailla Manner-Suomeen 20 Eksotea?
— 20 Eksotea menee 100-varmasti läpi perustuslakivaliokunnasta.
Miksi Risikko ei tehnyt mitään 20 soten rationointipotentaalin 2,6—3,3 miljardi.n euron muuttamiseksi vuosisäästöksi Suomen nykyisille kunnille?
— Siksi, että Risikko hiosti ja pakotti, hiosti ja pakotti Suomen kuntia ”vapaaehtoisiin” suurkuntaliitoksiin perustuslakiongelmaisella tavalla: Etelä-Karjalan sairaanhoitooiiristä vapaaehtoisesti perusretun Eksoten Risikko halusi muuttaa ”kunnaksi”.
Risikko oli hallituksessa joka leikkasi kunnilta rahoitusperiaatteen vastaisesti 3,8 miljardia euroa!
— Sen sijaan, että olisi palveluja leikkaamatta ja keskittämättä ottanut parhaat käytännöt käyttöön ja säästänyt Kuntaliiton jäsenkuntien rahaa 3 miljardia per vuosi. Eksoten nykyisellä kustannustehokkuudella onnistuu. 10 vuodessa 30 miljardin euron säästöt.
Risikko vaatii soten valtion rahoittamaksi tilaaja-tuottaja-malliksi, jolloin julkisen itsehallinnollisen soten 20 miljardin potista tulevat hallitukset, joissa Kokoomus aina uskoo istuvansa, siirtää 50 prisentti — 10 miljardia euroa — kokoomuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton yksityisiin sote-pörssiyhtiöihin. Tarkoituksena on keskittää rahat ja palvelut Suomen viiteen suurimpaan kaupunkiin, ja kihdyttää muuttoliike äärimilleen. Tämä on Risikkoa itteään.
Kokoomuksen ”valtionosuusuudistus” oli Etelä-Karjalalle, kaikille 19 maakunnalle šokki. Mutta ei ite Risikolle!
Yle: Kainuun sote-keinoilla voidaan säästää miljardeja
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/77359/a76787370f
Myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymä-Eksoten toimintamallia soveltamalla kaikkiin 21 sairaanhoitopiiriin, muutetaan rationointipotentiaali 3 miljardin euron vuosisäästöiksi.
Kun asukasta kohti laskettu rationointipotentiaali (Aalto-yliopisto) laskee keskimäärin 560 € per asukas, saavutetaan
5,4 miljoonaa suomalaista × 560 € / suomalainen = 3 miljardin euron vuosibudjettisäästö.
— Budjetit lasketaan ja toimintatavat muutetaan kaikissa 20 sairaanhoitopiirissä Kainuun soten ja Etelä-Karjalan soten toimintamallin ja Suomen 15 tehokkaimman soten järjestäjä-rahoittaja-tuottajan kustannustehokkuudella per asukas vuoden 2017 alusta lähtien:
— 20 vuodessa säästö 60 miljardia euroa Kuntaliiton jäsenkunnille, mukaan lukien kaiken kokoiset kunnat ja kaupunkikunnat. Kunhan KEPU säästöjä ei jaa kokoomuksen yksityisiin sote-pörsiyhtiöihin, vaan 3 mrd. per vuosi investoidaan julkisen soten jonojen poistamiseen ja laadukkaisiin lähipalveluihin, huippuhienoihin sairaaloihin, lähiterveysasemiin — tasaisena mattona yli Suomen. Isänmaallinen teko Sipilä!
Silti epäisanmaallinen Yle Helsinki on lopettamassa masionoimallaan ”sotakoneella” Kainuun ja Etelä-Karjalan maakuntien perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kuntaveroilla rahoitetun aidon, säästöihin motivoituneen sote-itsehallinnon.
Kuka enää investoi yrityksiin maakunnissa, joissa ei ole aitoa itsehallintoa ja aitoa täydellistä sotea?
Kokoomus ja Ylen toimittajat pistävät lypsävät lehmät lihoiksi, leikkaavat ja keskittävät palvelut, pakottavat ihmiset muuttamaan Helssinkiin. Grynderit huttaa: uraa uraa huraa!
Parasta olisi, kun peli vihellettäisiin poikki ja Uusimaa irrotettaisiin muusta Sotealue. ja IHA-valmistelusta. Uusimaa hoitaa nimittäin itsensä, muu Suomi saa järjestäytyä ihan parhaan kykynsä mukaan omilla rahoillaan juuri niin itsehallinnolliseksi kuin haluaa. Terve menoa!
Kyllä sote on tehtävä ensin, sitten vasta muut. Keskustalla on aina ketunhäntä kainalossa!
Risikko on ihan oikeassa. Kyse ei ole ’oireilusta’, linjakkaasta etenemisestä sote-kylki edellä!
Jos valinnanvapaus ulotettuna yksityisiin palveluihin, se ei tuo säästöjä. Päinvastoin ne, jotka nyt maksavat itse ja tyytyvät pieneen kela-korvaukseen, saavat sitten hoitonsa ja tutkimuksensa verovaroista. Käynnit lisääntyvät, myös turhat käynnit .
Yksityisiä terveyspalveluja on saatavilla vain suurissa kaupungeissa, joten syrjäseuduilla terveyskeskuspalvelut eivät yhtään parane.
Toteutetaan ensin sote-rakenneuudistus ja panostetaan perusterveydenhoitoon siellä, missä se ei toimi. Sotevirasto voi palkata vaikka ammatinharjoittajalääkäreitä.
Lisätään koulutus ja opetukseen tulevaa EVo-rahaa, jotta osaaminen säilyy.
Lisätään yksityisten sote-yritysten mahdollisuutta tarjota palveluasumista ja etenkin tukipalveluja, myöntämällä asiakkaille palveluseteli, joka on tulosidonnainen,
Helpotetaan hammaslääkärille pääsyä seteliä käyttäen.
Ostetaan kuvantamispalveluja yrityksiltä palveluseteliä käyttäen. Ei kannata investoida magneettikuvauslaitetta, jos kuvauksen saa kätevästi naapurista ei-kiireellisissä tapauksissa.
Sote-uudistuksesta ei pidä tehdä niin monimutkaista, että se rasittaa terveydenhoidon henkilöstöä vuosikausiksi. Olemassaolevia rakenteita pitää käyttää hyväksi ja antaa henkilöstölle työrauha.